Tapaninvainion asukkaiden historiaryhmä matkailee alueen juurille – Kuuluisa papukaija muistetaan tien nimessä

Paikallistuntemus: Tapaninvainiolainen Hannu Salovaara perusti muutama vuosi sitten historiaryhmän, johon toivotaan lisää jäseniä.

Tapaninvainiossa on jo muutaman vuoden kokoontunut historiasta kiinnostuneiden ryhmä, jonka jäsenten intohimona on saada selville asioita alueen historiasta.

– Järjestin ensimmäisen eli Pohjanpellontien kävelyn kesäkuussa 2016. Paikalla oli silloin noin 20 ihmistä. Se oli mukava tilaisuus, toteaa Tapaninvainioon Siltamäestä vuonna 1983 muuttanut Hannu Salovaara kotikatunsa kävelystä.

Uutta runkolinjaa ei perustetakaan Koillis-Helsinkiin – sai asukkailta jyrkkää vastustusta

– Tämän tapaamisen jälkeen sovimme, että seuraavalla kerran tehdään Kapteenskanmäen kävely.

Ja niin tehtiin.

Tapaninvainiossa on paljon mielenkiintoisia paikkoja sekä kadunnimiä. Yksi keskeinen paikka ja iso osa alueen historiaa on Vantaanjoen kupeessa sijaitseva suosittu ulkoilupaikka Kapteenskanmäki, josta on historiankirjoissa merkintöjä asutuksesta on ainakin 1500-luvulta lähtien. Paikka on saanut nimensä Venäjän armeijan upseerin kapteeni Latzkin ja hänen rouvansa Manfeja Multanovskajan mukaan. Alueella sijaitsi aikoinaan Tapaninkylän kartano.

– Kun venäläiset aikanaan linnoittivat Helsinkiä vuosina 1914–1916 alueella oleva talo maineen siirtyi kapteenskalle. Mutta mitä tapahtui kapteenille, se on meille vieläkin arvoitus, Salovaara hymähtää yhtä hissaryhmän kestopähkinää.

Historiatiedon mukaan Suomeen lyhyelle komennukselle tullut kapteeni olisi lähtenyt noutamaan Venäjältä omaisuuttaan, mutta jäänyt sille tielleen. Sittemmin kapteenska eli Multanovskaja oli nähnyt lehdessä ilmoituksen kapteenin kuolemasta.

Vantaanjoen varteen ilmestyy uusia laitureita – Uimista niiltä ei kuitenkaan suositella, kertoo kaupungin projektipäällikkö

Tapaninkylässä hyvin tunnettu Multanovskaja kuoli 88-vuotiaana vuonna 1950. Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Pariskunnalla ei ollut lapsia, joten tontti meni valtiolle. Kartano purettiin vuonna 1957.

Tiedot perustuvat pitkälti alueella asuneen Hilkka Vuorion ja kartanon piharakennuksessa äitinsä ja isäpuolensa kanssa asuneen Lauri Muhosen kertomuksiin.

Myös pariskunnan puhuva papukaija on päässyt historiankirjoihin. Sen mukaan on nimetty Papukaija Zagulan polku, joka kadunnimenä on hyvin erikoinen.

Salovaara on tehnyt OmaStadi-hankkeeseen ehdotuksen kävelytien saamiseksi Kapteenskanmäen yli.

Jopa heinäpaaleja ja nojatuoleja tuodaan pienelle kioskille – Pakettikaaoksen kanssa kamppaileva yrittäjä: "Olisitteko ripeäjalkaisia"

Hissaryhmä on kirjannut alueen historiaa Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen ylläpitämään blogiin, Tarinoita Tapaninvainiosta. Blogissa kerrotaan muun muassa, että Pukinmäessä oli majoitettuna runsaasti linnoitustöihin tuotuja ulkomaalaisia. Pukinmäessä puhuttiin jopa kiinalaiskorttelista nykyisen Savelan tienoilla.

Vuonna 1959 Tapaninkylä muuttui Tapaninvainioksi. Nimenmuutos ei historiasta kiinnostunutta Salovaaraa miellytä.

– Tapaninvainion pitäisi edelleen olla Tapaninkylä. Kaikkea ei olisi ollut tarvetta lähteä muuttamaan.

Aura-auto on jyrännyt Salmen pensasaidan nurin jo kahtena vuonna, eikä edes itse tehty varoituskyltti auttanut – Korvaushakemusten määrä kaupungille kaksinkertaistui

Salovaaran mielestä alkujaan ruotsinkielisen alueen muitakin kadunnimiä on suomennettu tarpeettomasti, kuten Immuksesta suomennettu Immolantie.

– Katu oli hyvin voinut Immuksentie tai vastaava.

Kirkonkyläntie on kaiketi saanut nimensä yksinkertaisuudessaan siitä, että paikassa on ollut tie, joka on vienyt kirkolle.

– Kirkonkyläntie on ollut yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä kaduista. Liikenne pohjoiseen kulki tästä, Salovaara kertoo ajasta ennen Tuusulanväylää.

Vielä 1930-luvulla Tapaninvainio oli pitkälti peltoa.

Muutama viikko sitten Tapaninvainion foorumin -Facebook-sivuilla virisi keskustelu Tuohikoivuntiellä sijaitsevan asumattoman omakotitalon historiasta. Keskusteluun sivuilla osallistuivat myös talossa ennen asuneet. Mies tiesi kertoa, että talo on valmistunut ehkä 1920-luvulla. Talo puretaan. Paikalle rakennetaan omakotitalo.

Seuraavaksi Salovaara haluaisi ryhmän kanssa alkaa tutkia Tapaninvainiosta otettuja ilmakuvia ja vertailla, mitä taloja on edelleen jäljellä. Uusia ryhmäläisiä toivotaan mukaan.

Helsinkiläinen Hannu näki ovisilmästä, kun voro ajoi pois hänen pyörällään – "Herrasmiesvaras" oli jättänyt tilalle toisen

Hissaryhmä

Tarinoita Tapaninvainiosta -blogiin on taltioitu kolme kävelyreittiä

Tapaninvainion hissaryhmään kuuluu noin 30 jäsentä.

Noin parikymmentä osallistuu toimintaan aktiivisemmin.

Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa usein jonkun kotona.

Korona-aikaan on käyty muun muassa laskemassa mäkeä Kapteenskanmäellä.

Kuka tahansa voi kutsua ryhmän koolle missä tahansa tai mistä aiheesta tahansa.

Ryhmä on valmistellut kolme kävelyreittiä alueelle.

Tarinoita Tapaninvainiosta -blogiin on koottu tietoja reittien varrelle olevista kohteista.

Seuraavaksi Salovaara haluaisi alkaa ryhmän kanssa tutkia Tapaninvainiosta otettuja ilmakuvia ja vertailla, mitä taloja on edelleen jäljellä.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut