Pelastustyö: Sopimuspalokunnissa pohditaan, miten saada väki pysymään toiminnassa mukana, kun koronaepidemia estää tavanomaisen sammutusharjoittelun.
Helsinkiläiset sopimuspalokunnat ovat koronarajoitusten vuoksi olleet jo kuukausia kiperän paikan edessä.
Vapaaehtoisten palokuntien viikkoharjoituksia ei ole voitu järjestää tavanomaiseen tapaan – mutta toimintataitoja on silti ylläpidettävä.
– Esimerkiksi viime keväänä harjoituksia pidettiin etämuotoisina, kertoo Vuosaaren Vpk:n päällikkö Jussi Sahlberg.
Tällä hetkellä harjoitukset on Vuosaaressa keskeytetty helmikuun puoliväliin saakka, mutta harjoituksia harkitaan jatkettavan rajoitetusti, esimerkiksi viiden hengen ryhmissä.
Säännöllinen harjoittelu on tärkeää, jotta tosipaikan tullen tarvittavat pelastustaidot eivät ole päässeet ruostumaan.
– Palokuntalaisen tulee harjoitella vähintään 15 kertaa vuodessa. Silloin keskeiset asiat pysyvät hyvin muistissa, Sahlberg kertoo.
Vuosaaren Vpk järjestää normaalisti 40–60 harjoituskertaa vuosittain.
– Tilanne on koronan vuoksi kyllä ikävä, mutta en silti ole huolissani taitojen heikkenemisestä.
Sahlbergia mietityttää sen sijaan se, miten palokuntien toiminnalle käy, mikäli koronaepidemia pitkittyy.
– Jos lähitoiminta on kovin kauan suppeaa, se voi vaikuttaa uusien tulokkaiden innostukseen tulla mukaan ja myös pysyä mukana.
Tilanne on hieman toinen Pitäjänmäen Vpk:ssa.
– Koronasta huolimatta hälytystehtävät on meillä suoritettu normaalisti, mutta harjoituksia varten miehistö on jouduttu jakamaan kymmenen hengen joukoiksi. Näin tartuntariski pienenee, kertoo Pitäjänmäen Vpk:n hälytysosaston päällikkö Aleksi Yli-Ollila.
Yli-Ollilan mukaan koronatilanne ei Pitäjänmäellä ole onneksi vaikeuttanut harjoitusten pitämistä.
– Kaikesta huolimatta me noudatamme viranomaisten suosituksia esimerkiksi käsihygienian ja turvavälien muodossa, Yli-Ollila muistuttaa.
Pitäjänmäen Vpk:ssa on kannustavia ilonaiheita.
– Nuoriso-osaston toiminta on ollut muutaman vuoden tauolla, mutta viime vuoden alussa se aloitettiin uudelleen, Yli-Ollila kertoo.
Koronaepidemian aikana sopimuspalokunnat ovat ottaneet toimintansa tueksi kokonaan uusia menetelmiä.
– Olemme järjestäneet teoriakoulutusta verkossa. Se on toiminut niin hyvin, että epidemian mentyä ohi jatkamme sitä varmasti, Sahlberg suunnittelee.
Helsingin vanhin vapaaehtoinen palokunta on perustettu jo vuonna 1864.
Kaupungissa toimii kaikkiaan 15 aktiivista sopimuspalokuntaa ja yksi teollisuuspalokunta.
Pelastustoiminnan lisäksi ne järjestävät muun muassa asuintaloille, järjestöille ja kansalaisille tarkoitettua alkusammutuskoulutusta.
