16-vuotias helsinkiläisartisti Joel Belinskij tylyttää 2020-luvun musiikkia – "Monesti kuulee, että biisit on tehty pienellä vaivalla"

Joel Belinskij tekee musiikkia omalla tyylillään. Kaksi levyä julkaissut helsinkiläisnuori esiintyy taiteilijanimellä Anton Haring. Ari Karttunen

Kun 16-vuotias Joel Belinskij pääsee koulusta, hän suuntaa suoraan kotiin ja omaan huoneeseensa. Se on hänelle paikka, jossa voi toteuttaa itseään. Belinskij viettää aikaa huoneessaan musiikin parissa: hän säveltää, soittaa ja nykyään myös äänittää.

Soittoharrastuksen Belinskij aloitti viisivuotiaana. Ensimmäinen instrumentti oli viulu, mutta yhdeksänvuotiaana jousisoitin vaihtui kitaraan. Belinskij tajusi, että klassinen musiikki ei ollut hänen juttunsa.

– Halusin enemmän soittaa kevyttä musiikkia. En kuunnellut koskaan klassista, joten viulunsoitto ei tuntunut niin omalta.

Nykyään Joel Belinskij’n oma soittolista koostuu lähinnä The Beatlesin ja Oasiksen kaltaisten brittiyhtyeiden kappaleista. Listalla on myös 1990-luvun amerikkalaista rockia ja joitain uusia indie-kappaleita.

– Olen saanut inspiraatiota omaan musiikkiini enimmäkseen vanhemmasta musiikista, Belinskij kertoo.

2020-luvun musiikkia Belinskij ei epäröi kritisoida. Hänestä musiikkituotanto on tänä päivänä liian kaupallistunutta – eikä soittotaito ole nuoren artistin mukaan enää edes tärkein asia.

– Valtavirtamusiikista kuulee monesti, että biisit on tehty pienellä vaivalla. Minun mielestäni nykyään liian moni muu asia kuin itse musiikki määrittää sen, kuka tällä alalla menestyy.

Belinskij kuitenkin vakuuttaa, ettei tee musiikkia vastalauseena viime vuosien hiteille.

– Ei tarkoituksena ole protestoida tai väittää, että kaikki uusi musiikki olisi huonoa. Mä teen musiikkia, koska se on mun harrastus ja parasta ajanvietettä, hän selventää.

Belinskij opiskelee Sibelius-lukiossa musiikkilinjalla. Viime syksynä hän perusti bändin ystäviensä kanssa. Tuore yhtye soittaa Belinskij’n säveltämiä ja sanoittamia kappaleita. Tarkoituksena olisi päästä esiintymään heti, kun koronapandemia sen sallii.

– Olisi hauskaa päästä keikkalavoille. Omien biisien esittäminen on tosi hauskaa, ja keikkailun avulla on mahdollista saada lisää huomiota musiikille.

Musiikki on Belinskij’llä veressä. Ensimmäisen kappaleensa hän teki kuusivuotiaana. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin Belinskij on julkaissut kaksi albumia ja tehnyt satoja kappaleita. Vain parhaat ovat päätyneet Spotify-suoratoistopalveluun ja muualle levitykseen.

– En mä julkaise läheskään kaikkia säveltämiäni biisejä. Usein ajattelen jostain biisistä jälkeenpäin, että olisi sen paremminkin voinut tehdä. Lopulta vain pieni osa kaikista biiseistä päätyy levylle.

Ensimmäisen levynsä nuori muusikko julkaisi vuonna 2019. Siitä markkinoitiin ainoastaan lähipiirille. Belinskij halusi pitää matalaa profiilia eikä ollut valmis esiintymään omalla nimellään.

– Mä en aluksi halunnut paljastaa kenellekään, että teen musiikkia. Silloin piti keksiä joku nimi, jonka varjolla pystyin julkaisemaan musaa.

Taiteilijanimeksi valikoitui Anton Haring.

– Anton on toinen nimeni ja Haring peräisin äitini suvusta, Belinskij kertoo.

Vaikka Belinskij kertoi musiikistaan aluksi vain lähimmille ystävilleen, itsevarmuutta on kertynyt vuosien varrella. Belinskij kertoo, että hän on saanut paljon tukea musiikkiharrastukseensa perheeltä ja kavereilta.

– Hyvä palaute on kannustanut julkaisemaan musiikkia ja myös kertomaan siitä eteenpäin. Nykyään yritän markkinoida biisejäni enemmän ja mainitsen harrastuksestani lähes kaikille, jotka tapaan. Musiikki on sen verran iso osa omaa elämää nykyään.

Tulevaisuudestaan Belinskij ei ole vielä täysin varma. Lukio-opintoihin hän haluaa panostaa, vaikka monesti mieluummin soittaisi kitaraa kuin laskisi polynomifunktioita. Päivänselvää Belinskij’lle kuitenkin on, että hän haluaa jatkaa musiikin parissa niin pitkään kuin mahdollista.

– Haluaisin totta kai tehdä tulevaisuudessa töitä musiikin parissa. Olisihan se hienoa, jos omalla musiikilla voisi elättää itsensä. Musiikki on siitä hyvä harrastus, että sitä ei tarvitse koskaan lopettaa.

Kirjoittaja Kaapo Haapanen on Ressun lukion ensimmäisen vuoden opiskelija. Juttu on syntynyt osana Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa.

Musiikki kumpuaa vahvoista tunteista

Joel Belinskij haluaa sanoittaa musiikin avulla omia tunteitaan. Yleensä musiikkia syntyy parhaiten, kun tunteet ovat vahvimmillaan – joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Biiseissä kerronnan näkökulma vaihtelee.

– Kaikki kappaleet pohjautuvat omiin kokemuksiini ja tunteisiini riippumatta siitä, laulanko minä-muodossa vai kolmannessa persoonassa. Vaikka mun elämä on hyvää, usein synkkien sanoitusten kirjoittaminen on helpointa. Se on jännä juttu.

Sanoitus on kuitenkin vain yksi osa prosessia. Belinskij kertoo tekevänsä omat kappaleensa itse alusta loppuun. Hän haluaa pitää kappaleet mahdollisimman koskemattomina.

– Koetan välttää tietokoneella raitojen korjausta. Haluan, että musiikki on mahdollisimman luonnollista, joten en myökään muokkaa sitä liikaa.

Kaksi albumia on nyt julkaistu, ja uutta musiikkia Belinskij kehittää koko ajan.

– Musiikinteko pyörii kyllä joka päivä mielessä. Joinain päivinä syntyy enemmän ideoita kuin toisina. Pitää vaan muistaa välillä tehdä muutakin.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut