Koronatartunnan riski on joukkoliikenteessä pieni, jos matkustajat noudattavat annettuja turvaohjeita. Asia ilmenee HSL:n VTT:ltä tilaamasta selvityksestä, jossa tutkittiin yli kahden metrin päähän kulkeutuvien hiukkasten määrää ilmassa ja niiden merkitystä joukkoliikenteen terveysturvallisuudelle.
– Suuri ilmanvaihtuvuus auttaa poistamaan ilmassa leijuvat epäpuhtaudet nopeasti ja laimentaa pitoisuuksia, kertoi torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa tutkija Ilpo Kulmala VTT:stä.
– HSL:n junien ja muun kiskokaluston ilmanvaihto täyttää saatujen tietojen mukaan standardit ollen hyvää keskitasoa ilmanvaihdon suhteen. Sama bussien osalta, Kulmala sanoi.
Kulmalan mukaan julkisen liikenteen koronaturvallisuutta voidaan kuitenkin vielä parantaa tehostamalla ilmanvaihtoa.
Joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila kertoi, että HSL on jo ryhtynyt toimenpiteisiin.
– Elo-syyskuun vaihteessa HKL:n kanssa sovittiin, että ratikoiden sisäilmakierto katkaistaan. Tämä tarkoittaa, että tämän valmiiksi saamisen jälkeen ratikoiden ilmanvaihto on perustunut pelkästään ulkoa otettavaan raittiiseen ilmaan.
Lähijunissa tilanne on Anttilan mukaan jo varsin hyvä. Ryhmäpäällikkö Juha Puolitaival kertoi, että kaluston valmistajan suuntaan jo "alustavia virityksiä" siitä, voisiko junienkin ilmanvaihtoa edelleen parantaa.
Pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä sen sijaan liikkuu niin monenikäistä kalustoa, että kaikissa ei Anttilan mukaan pystytä lisäämään ilmanvaihtoa ilman hyvin laajaa remonttia. Selvitykset ovat menossa.
– Hyvin todennäköisesti HSL tulee seuraavaan kilpailutukseen laatimaan kalustovaatimuksia uusien bussien ilmastoinnista, Anttila sanoi.
Hänen mukaansa HSL on suosittanut jo ennen VTT:n selvitystä, että kaikki bussien ovet avattaisiin jokaisella pysäkillä. Selvitys vahvistaa, että ovien avaaminen parantaa koronaturvallisuutta.
Korona-altistukseksi katsotaan tilanne, jossa ihmiset ovat lähikontaktissa yli 15 minuuttia. HSL:n matkustajat viipyvät joukkoliikennevälineissä yleensä alle 15 minuuttia. Keskimääräinen matka-aika on HSL:n mukaan raitiovaunussa 9 minuuttia, metrossa 11 minuuttia, junassa 12 minuuttia ja bussissa 14 minuuttia.
Tero Anttila huomautti, että HSL:n seutuliikenteessä matkustusajat voivat olla huomattavasti keskiarvoa pidempiäkin.
– Esimerkiksi avokonttorissa riski on noin kymmenkertainen työmatkaan nähden. Se johtuu siitä, että toimistotiloissa ilmanvaihtokerroin on pienempi ja siellä vietetään pidempi aika, Kulmala sanoi.
HSL:n tietoon ei Anttilan mukaan toistaiseksi ole tullut tapauksia, joissa matkustaja olisi saanut koronatartunnan joukkoliikennevälineestä.
– Kun ihmiset liikkuvat kaupungilla, on melko mahdoton selvittää, onko joku tartunta, jonka lähdettä ei ole saatu selville, tullut joukkoliikenteestä.
Niissä julkisuudessa olleissa tapauksissa, joissa koronatartunta on jäljitetty joukkoliikenteeseen, on Kulmalan mukaan ilmennyt, että ilmanvaihto on ollut alle puolet suosituksesta ja raitista ilmaa on tullut sisään vain avonaisten ikkunoiden kautta.
Altistumisriski on eurooppalaisen ilmanvaihtojärjestön Rehvan laskentamallin mukaan joukkoliikennevälineistä suurin bussissa.
– Raitiovaunussa ja metrossa on suunnilleen samaa luokkaa eikä kovin suurta eroa bussiinkaan. Mutta matkustajan käyttäytymisellä on suurin vaikutus tilanteeseen. Jos kommunikoidaan normaalilla puheäänellä, riski on noin neljänneksen siitä kuin jos matkustaja on kovalla äänellä äänessä koko matkan ajan, Ilpo Kulmala totesi.
Lundin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan hiukkaspitoisuudet hengitysilmassa kasvavat huomattavasti äänenvoimakkuuden noustessa.
Tartuntariskin joukkoliikenteessä muodostavat tilanteet, joissa matkustajatiheys on suuri, kertoi Ilpo Kulmala. Silloin lähikontakteja tulee. Turvavälien ja hillityn käytöksen lisäksi matkustajat voivat itse vaikuttaa tartuntariskiin myös käyttämällä maskia ja huolehtimalla käsihygieniasta.