Jos koronarokotteen annosväliä pidennetään, jopa parikymppisiä voidaan saada rokotettua elokuun viimeiseen viikkoon eli viikkoon 35 mennessä. Näin kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Simopekka Vänskä tiistaisessa webinaarissa.
Koronarokotteen annosväliä on haluttu pidentää Vänskän mukaan monesta syystä.
– Rokotusohjelmissa pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti, Vänskä sanoi.
Hänen mukaansa rokotteiden annosvälejä voi tyypillisesti pidentää, mutta ei lyhentää.
THL suosittelee, että annosväli pidennettäisiin mRNA-rokotteissa 12 viikkoon valmistajan tutkimasta 3 viikosta. Vänskän mukaan tutkimuksissa ei ole selvitetty parasta mahdollista annosväliä, vaan pyritty saamaan tehosta tuloksia mahdollisimman nopeasti. Adenovirusvektorirokotteella eli AstraZenecan rokotteella annosväli on jo valmiiksi 12 viikkoa.
– Kun annetaan ensimmäinen annos, immuunipuolustus herää. Sitten tulee huippu ja arvo lähtee tasaantumaan. Kun annetaan toinen annos, vasta-ainetasot nousevat jyrkemmin ja sitten laskevat ja asettuvat jollekin hieman korkeammalle tasolle.
Vänskän mukaan annosvälin pidentäminen on turvallista, koska käytössä olevilla rokotteilla saadaan hyvä suoja jo ensimmäisellä annoksella.
– Toinen annos tarvitaan nimenomaan pitkäaikaisen suojan saamiseksi.
Vänskä kertoi, että kun rokotelasti saapuu, ensimmäisenä katsotaan, onko maassa ikäryhmiä, jotka ovat vuorossa saada toinen annos. Näihin ryhmiin kuuluvia rokotetaan niin kauan kuin annoksia riittää.
– Jos toisista annoksista jää yli, annetaan niille ikäryhmille, jotka ovat vuorossa saada ensimmäinen annos, vanhimmista alkaen.
Jos toista annosta siirretään, rokotuskattavuutta saadaan THL:n mukaan nostettua nopeammin.
12 viikon välillä rokotuskattavuuden nousu kuitenkin pysähtyisi siinä kohdassa, kun toisia annoksia aletaan antaa, ja nousisi taas, kun toiset annokset on saatu jaettua.
– Koronaepidemiassa 12 viikkoa on osoittautunut hyvin pitkäksi ajaksi. On mahdollista, että tulisi enemmän rokotusannoksia saataville siinä kohtaa kun pitäisi toista annosta lähteä antamaan. Voi jopa olla, että tulee uusia rokotteita markkinoille ja voi tulla uutta tutkimustietoa rokotteista ja niiden tehosta, Simopekka Vänskä sanoi.
Jos rokotteita tulee hitaammin kuin THL:n skenaarioissa, toisen annoksen viivästyttäminen on Vänskän mukaan sitäkin tärkeämpää. Samoin jos epidemiatilanne heikkenee, rokotuskattavuutta pitäisi saada nopeasti nostettua.
– Jos uudet virusmuunnokset leviävät, kuten viitteitä on, toisen annoksen viivästyttäminen mahdollistaa sen, muunnettuun virukseen sovitetun rokotuksen antamisen, Vänskä sanoi.
Rokotteiden kohdentaminen lähinnä yli 70-vuotiaille puolestaan vähentää merkittävästi koronatautiin kuolleiden ja sen takia sairaalahoitoon joutuneiden määrää, Simopekka Vänskä sanoi.
Tämä johtuu siitä, että sekä kuoleman että sairaalahoitoon joutumisen riski moninkertaistuvat yli 70-vuotiailla verrattuna kuusikymppisiin ja yli 80-vuotiailla verrattuna seitsenkymppisiin.
THL tiedottaa koronarokotuksista enemmän torstaina.