Asuminen: Veräjämäessä onnistuttiin suurelta osin säilyttämään upeat historialliset huvilat.
Oulunkylän Veräjämäki on kylämäinen kaupunginosa, joka on tunnettu hyvinsäilyneistä huviloistaan.
Veräjämäessä on säilynyt ilahduttavan paljon jopa reilusti yli satavuotiaita taloja – niistä 35 on suojeltu asemakaavan turvin.
Osa taloista on pysynyt saman suvun hallussa useiden sukupolvien ajan.
Tero Järvisen omistama talo Pellavakaskentie 18:ssa on valmistunut jo vuonna 1905 ja sillä on takanaan monipolvinen menneisyys.
– Tämä on ollut meidän sukumme omistuksessa ainakin 1920-luvulta lähtien. Itse olen syntynyt talossa ja asunut siinä kolmeen eri otteeseen, Järvinen kertoo.
– Omat lapseni ovat jo kuudetta perättäistä asukassukupolvea.
Talo on Veräjämäen ensimmäinen huvilakäyttöön valmistunut rakennus, joka on toiminut myös muun muassa Lions Clubin kerhotalona ja Helsingin väestönlaskupaikkana.
– Laskettavat ihmiset kävelivät talon toisesta päästä sisään ja sitten laskennan jälkeen toisesta päästä ulos, Järvinen kertoo.
Tällä hetkellä talo on vuokrattu ystäväperheelle.
Sampo Soverin omistama talo on puolestaan peräisin vuodelta 1902. Hän on perheineen asunut Veräjämäentie 8:ssa sijaitsevassa kodissaan seitsemisen vuotta.
– Talo on vuosikymmenten varrella muuttunut hyvin paljon. Esimerkiksi sisääntulon paikka on nyt aivan erilainen kuin vielä sata vuotta sitten. Samoin sisäportaat ovat toisenlaiset, Soveri kertoo.
Talossa on ollut myös useita kakluuneja, mutta nyt niitä on vain yksi.
Soveri on tehnyt talossa maltillisia remontteja.
– Kyllä tämän ikäisessä talossa riittää puuhastelemista tasaisesti. Lähinnä korjauksia on tehty sisätiloissa, mutta ulkopuolelta on päivitetty vain panelointia.
Hän toivoisi, että Veräjämäessä olisi esimerkiksi oma kaupunginosaseura tai omakotitaloyhdistys.
– Sellainen voisi olla hyvä idea, sillä sen jäsenten kautta voisi saada asumiseen ja korjauksiin hyvää tietotaitoa. Toivottavasti sellainen seura joskus perustetaan, Soveri toivoo.
Valtaosa suojelluissa taloissa asuvista on tietoisia suojelumääräysten sisällöistä, eli siitä mitä omalle kotitalolle on mahdollista korjaustarpeen ilmetessä tehdä.
– Asemakaavalla suojelluissa kohteissa on yleensä erikseen määritelty se mitä rakennuksessa on suojeltu, kertoo kaupunginmuseon korjausrakentamisen asiantuntija Elina Riksman.
– Suojelu voi koskea kattomuotoa, julkisivua, ympäristön puustoa tai istutuksia.
Vielä 1970-luvulla vallinneen purkuvimman aikana Veräjämäessäkin purettiin useita vanhoja rakennuksia, joilla oli historiallista arvoa.
Yksi näistä oli nykyisen Ylänkötie 8:n kohdalla sijainnut puutalo, jossa 1900-luvun alussa toimi Winsténin pensionaatti.
Tuossa lepokodissa asuivat vuonna 1907 virkavaltaa piileskelleet vallankumoukselliset V. I. Lenin ja Lev Trotski. Kymmenen vuoden kuluttua he nousivat nuoren neuvostovaltion johtoon. Villa Havulinna purettiin vuonna 1976 – nyt sen paikalla sijaitsee kolme rivitaloa.
Meilahdessa rapistuu jo 8 vuotta sitten tyhjilleen jäänyt museo – talon kohtalolle 3 vaihtoehtoa