Muistatko nämä hyytävät talvet? – Kaisaniemen vuonna 1844 perustetulla sääasemalla seurantaa tehdään 30 vuoden jaksoissa ja suunta on selvä: "Lumisuus vähentynyt liki 40 prosenttia"

Sää: Suomen vanhimmalla sääasemalla mitattiin vuosina 1985 ja 1987 poikkeuksellisen kylmiä talvia. Aseman lämpötilahavainnot kuitenkin osoittavat ilmastonmuutoksen jatkavan etenemistään.

Juho-Pekka Kaukoranta ja Pauli Jokinen esittelivät Suomen vanhinta sääasemaa. Ilmatieteen laitoksella on noin 400 erityyppistä havaintoasemaa. Milena Raappana

Milena Raappana

Kaisaniemessä Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa sijaitsee Suomen vanhin sääasema, joka on perustettu vuonna 1844.

1960-luvun loppuun saakka asema sijaitsi puutarhan eteläisen puoliskon mäennyppylällä, mutta vuonna 1969 se siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Talvisessa maisemassa puiden paljaat rungot piirittävät sääaseman mittausantureita. Ilmatieteen laitoksen tutkijat Juho-Pekka Kaukoranta ja Pauli Jokinen opastavat pienelle aidatulle alueelle, josta lähtevät 10 minuutin välein havainnot ilman lämpötilasta, sademäärästä, lumen syvyydestä, pilvisyydestä, näkyvyydestä, suhteellisesta kosteudesta ja ilmanpaineesta.

Hieman etäämmällä on tuulen nopeutta mittaava anturi.

– Aikoinaan säähavainnot tehtiin manuaalisesti. 1800-luvulla yliopisto-opiskelijat kirjasivat yötä päivää tunnin välein havaintoja ylös. Myöhemmin manuaalisia havaintoja on tehty 3–8 kappaletta vuorokaudessa. 1990-luvulla alettiin pääosa havainnosta tehdä automaattisin mittausmenetelmin, mutta sademäärä ja lumensyvyys mitattiin vielä manuaalisesti kunnes sekin loppui vuonna 2008, Kaukoranta kertoo.

–  Näkyvyyden anturiin oli kerran mennyt talitiainen lämmittelemään, koska molemmat putket ovat lämmitettyjä. Kumikäärme asetettiin pitämään eläimiä poissa, mutta sen vaikutus on ollut aika heikko, Juho-Pekka Kaukoranta naurahtaa. Milena Raappana

30 vuoden aikana Kaisaniemen sääaseman lämpötila on noussut jo yli asteen verran.

Päivittäisten säähavaintojen lisäksi dataa kerätään ilmastollisia vertailukausia varten. Vertailukausissa katsotaan ilmaston pitkäaikaista kehitystä, ja ne kestävät 30 vuotta, jonka katsotaan olevan riittävän pitkä aika luonnollisen vaihtelun kuvaamiseen.

Edellinen vertailukausi kesti vuodesta 1981 vuoteen 2010.

Parhaillaan lasketaan vuosien 1991–2020 vertailukauden tilastoja, joita ei vielä ole julkaistu, mutta havainnot eivät poikkea edellisistä. Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

– Kolmenkymmenen vuoden aikana Kaisaniemen sääaseman lämpötila on noussut jo yli asteen verran. Koko ajan mennään lämpimämpään suuntaan, Jokinen sanoo.

Heikki Nevanlinnan ”Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä” -kirjoituksesta käy ilmi, että 1981–2010 vertailukaudella vuosina 1985 ja 1987 Kaisaniemen sääasemalla mitattiin poikkeuksellisen kylmiä pakkaslukemia. Talven eli joulu–helmikuun keskilämpötila oli vuonna 1985 Kaisaniemessä -9,5 astetta ja talvella 1987 -9,3 astetta. Alimmillaan tammikuussa vuonna 1987 lämpötila oli jopa -34,3 astetta.

Nyt eletään jälleen kipakoissa pakkaskeleissä. Jokinen kuitenkin huomauttaa, että välillä tulevat kylmät talvet eivät kumoa pitkän aikavälin lämpötilan nousua. Ilmastonmuutos näkyy vahvasti etenkin lumen määrässä.

– Kolmessakymmenessä vuodessa lumisuus on vähentynyt melkein 40 prosenttia Kaisaniemessä. Rannikkoseudulla muutos on radikaali ja Kaisaniemessä ehkä vielä vähän enemmän kaupunkiympäristön takia. Keski-Suomessa ja Lapissa lumettomuus ei vielä niin selvästi näy.

Etenkin viime vuonna, joka oli ennätyksellisen lämmin 4,8 asteen keskilämpötilalla koko maassa, lumettomuus näkyi Kaisaniemessä poikkeuksellisen vahvasti.

Lunta mitattiin vain kahtena päivänä ja aamun virallisissa mittauksissa lunta oli enimmillään vain kolme senttiä. Vaikka Helsinki hautautui tammikuussa lumipeitteeseen, Jokinen huomauttaa, ettei ilmastonmuutosta pystytä kumoamaan säätilalla.

– Joskus on lämpimiä vuosia, joskus kylmiä. Kun tarkastelemme lämpötiloja kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolla, saamme tietää, millainen ilmasto keskimäärin on. Jos katsomme koko maan kunkin kuukauden ennätyslämpötiloja sekä ylimpiä että alimpia, niin yhtäkään kylmyysennätystä ei ole 2000-luvulla mitattu, mutta lämpöennätyksiä on mitattu kuuden kuukauden osalta melkein kaikille kuukausille muutamaa lukuunottamatta, Jokinen täsmentää.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut