”Ei itse tärvellä vetovoimaa” – kävelykeskustakiista muhii puolueissa: vihreiden mielestä viihtyisään oleskeluun satsaavat kaupunkikeskustat menestyvät myös kaupallisesti

Kävelykeskustakiista: Kokoomus varoisi kaavoittamasta liikaa kauppakeskuksia keskustan ulkopuolelle. Vihreät uskovat, että mikä toimii muissa Euroopan kaupungeissa, toimii meilläkin.

Pohjoisespalla on tällä hetkellä kaksi autokaistaa. Yksi ehdotus on, että kaistojen määrä vähennettäisi yhteen. Arkisto/Päivi Tuovinen
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Kaikki Helsingin suurimmat puolueet tunnustavat kokevansa ainakin jonkinasteista huolta keskustan vetovoimasta, mutta keinot tilanteen pelastamiseksi vaihtelevat.

Kaupunginhallitus linjasi tammikuussa äänin 8–7, että kävelykeskustan laajentamisessa tarkastellaan myös Etelä- ja Pohjoisesplanadin autokaistojen määrää sekä Pohjoisespan muuttamista kävelykaduksi. Suurin puolue kokoomus jäi äänestyksessä vähemmistöön.

Laivat pois Eteläsatamasta, Länsisatamaan tunneli – Helsinki julkisti uudet suunnitelmat, jotka koskevat laajasti koko keskustaa

Kokoomuksen valtuustoryhmän pj:n Daniel Sazonovin mielestä vihreät, demarit ja vasemmistoliitto halusivat väkisin kirjauksen Esplanadien ajokaistojen vähentämisestä, vaikka jo pohjaesitys sisälsi kunnianhimoiset tavoitteet kävelykeskustan kehittämiseksi.

– Haluamme, että keskustassa on elämää ja ihmisiä, se vaatii yrityksiä, työpaikkoja ja hyviä palveluita sekä tietenkin hyvän saavutettavuuden erilaisilla kulkuvälineillä. Liian montaa keskustan liikenteeseen vaikuttavaa muutosta ei pidä tehdä samaan aikaan, sillä se uhkaa puurouttaa koko keskustan liikenteen, hän sanoo viitaten muun muassa Kaivokadun remonttiin ja kruunuratikan tulevaan päätepysäkkiin.

Jättiremontti repii ydinkeskustan auki – Kaivokatu poikki autoliikenteeltä jopa kaksi vuotta: "Tämä toteutusvaihtoehto on vähiten huono"

Sazonovin mukaan keskustan tulee pystyä työpaikoissa ja toimitiloissa kilpailemaan esimerkiksi Espoon Keilaniemen sekä Vantaan Aviapoliksen kanssa.

– On myös tarkka paikka, että emme itse tärvele keskustan elinvoimaa kaavoittamalla liikaa kauppakeskuksia keskustan ulkopuolelle.

Se toisi miellyttävän yhteyden Punavuoresta kantakaupunkiin.

Sazonov sanoo, että esimerkiksi Eteläsataman alueen kehittäminen laivaliikenteen poissiirron myötä on iso, mutta toteuttamiskelpoinen visio, jolla elinvoimaa saadaan lisää.

– Pelkkä kävelykeskustan laajennukseen pyrkiminen on sisällöllisesti kovin kevyt esitys.

”Hyytyy kuin aladoobi jääkaappiin” – Helsingin keskustan hiljeneminen kirvoitti kymmeniä kommentteja

– Koronakriisi, turismin vähentyminen sekä verkkokaupan ja etätyön lisääntyminen aiheuttavat haasteita keskustalle ja sen vetovoimaisuuden eteen on tehtävä entistä enemmän työtä. Yrittäjien huoli on aiheellinen, myöntää vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.

Hänen mukaansa Helsingin ytimen omia vahvuuksia tulee kehittää, sillä se ei pysty kilpailemaan kauppakeskusten kanssa.

– Siksi viihtyisyyden lisääminen lisää keskustan elinvoimaa ja asiakasmääriä. Jatkossa keskustaan tullaan entistä enemmän viettämään aikaa, viihtymään ja tapaamaan ystäviä, Vanhanen visioi.

Tilan vapauttaminen autoilta ihmisille toimii Vanhasen mielestä siten, että tilalle tulee tapahtumia ja kulttuuria.

– Senaatintorin terassi oli viime kesänä suuri menestys ja sitä kannattaa jatkaa. Monessa eurooppalaisessa verrokkikaupungissa on laajennettu kävelykatuja, mikä on houkutellut lisää ihmisiä terasseille ja liikkeisiin. Kaikki kansainväliset esimerkit osoittavat New Yorkista aina Helsinkiä pienempiin kaupunkeihin, että juuri viihtyisään oleskeluun ja hyviin kävelyalueisiin nojaavat kaupunkikeskustat menestyvät myös kaupallisesti. On oikeastaan mahdottomuus, että tämä ei pätisi myös Helsingissä, Vanhanen sanoo.

Grillistä nousi kohu Helsingissä: Vihreiden valtuutettu siirtäisi keskustan parkkiruutuja ruokarekkojen käyttöön – "Paikka on erinomainen"

Viimeaikaisiin paukkupakkasiin viitaten hän jatkaa, että myös talvi-Helsingin kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia.

– Linjasimme kaupunginhallituksessa, että kävelykeskustan kehittämisessä suunnitelmaan voidaan laatia osia, joita ei toteuteta ympärivuotisesti vaan esimerkiksi erityisesti kesäkaudella, hän lisää.

Vanhanen vakuuttaa, että myös vihreät haluavat huolehtia siitä, että keskustaan syntyy lisää työpaikkoja.

– Tässä merkittävät hankkeet, kuten Elielinaukion suunnittelu ja uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo ovat tärkeässä asemassa. Tarvitsemme myös joustavuutta, jonka avulla elinkeinoelämä ja keskustan toimijat voivat vastata verkkokaupan ja kulutuksen muutoksiin.

Reetta Vanhanen (vihr.) sanoo, että koronakriisi ja verkkokaupan lisääntyminen aiheuttavat haasteita keskustalle ja sen vetovoimalle, mutta viihtyisyyden lisääminen tuo väkeä lisää. Arkisto/Aino Honkanen

Perussuomalaisten mielessä Espa-suunnitelman suurin ongelma on se, että joukkoliikenteen käyttöön pyritään kannustamaan haittaamalla muuta liikkumista.

– Valittu toimintatapa on lyhytnäköinen, koska se pohjautuu ideologiseen autoilun vastustamiseen ilman ymmärrystä tarpeesta turvata yritystoiminnan toimintaedellytykset. Myöskään päästövähennyksiä ei saavuteta, jos keskusta autioituu, kaupat ja työpaikat siirtyvät kehäteiden taakse ja keskustassa asuvat ihmiset joutuvat matkustamaan päivittäin nykyistä pidempiä matkoja päästäkseen esimerkiksi töihin, kommentoi kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Nuutti Hyttinen (ps.).

– Keskusta ei elä pelkästään kahviloiden voimin, jos muut työpaikat pakotetaan siirtymään pois. Vetovoimaa parannetaan ennen kaikkea saavutettavuutta parantamalla, ja tästä näkökulmasta on huomioitava myös kehäteiden ulkopuolella asuvat, yritysten tavarantoimitukset sekä ostoksilla käyvät asiakkaat. Jos läpiajoyhteyksiä maan pinnalla halutaan karsia, saavutettavuuden säilyttäminen edellyttää korvaavien yhteyksien rakentamista, esimerkiksi maanalaisen kokoojakadun muodossa.

Helsinki aikoo häätää Kauppatorin ainoan nakkikioskin – Tyrmistynyt yrittäjä: "On sanottu, että grilli pilaa merimaiseman"

Keskustatunnelista haaveillaan yhä myös RKP:ssa:

– Esplanadin sulkeminen liikenteeltä, samalla kun Kaivokatua ollaan kaventamassa, ei ole kestävää. Asiaa on mahdollista tarkastella vasta kun satamatoiminnot on järjestetty uudelleen. Me olemme kannattaneet keskustatunnelia juuri tästä syystä, kaupunginhallituksessa istuva Marcus Rantala katsoo.

– Tyhjiä liiketiloja on paljon ja yrittäjät ovat huolissaan kun asiakasmäärät ovat vähentyneet. Kaupungin pitää kuunnella yrittäjiä tarkasti eikä omilla päätöksillään vaikeuttaa heidän toimintaansa, Rantala korostaa.

Hän lisää, että kävelykeskustaa voidaan kehittää ilman autojen totaalikieltoa, vaikkapa avaamalla palvelutiloja jalkakäytävälle.

– Kämpin talviterassi hyvänä esimerkkinä.

Daniel Sazonovin (kok.) mukaan pelkkä kävelyalueiden laajentaminen ydinkeskustan elinvoiman lisäämiseksi on sisällöllisesti kevyt esitys. Arkisto

Demarien valtuustoryhmää luotsaava Eveliina Heinäluoma toteaa, että korona on lisännyt keskustan vaikeuksia, mutta upea merenranta, museot ja kulttuuritalot takaavat keskustan merkityksen jatkossakin.

– Kaupat tarvitsevat asiakkaita ja siksi kaupungin on hyvä lisätä työpaikkoja sekä asuntoja keskustan alueella.

– Kävelykeskustan laajentamista kannattaa tehdä laajojen selvitysten perusteella, joissa arvioidaan eri ratkaisuja sekä liikenteen että kaupallisten edellytysten parantamisen näkökulmasta, Heinäluoma muotoilee.

Silja Line Katajanokalle Viking Linen kanssa – näin laivayhtiöt kommentoivat Helsingin suunnitelmaa

Vasemmistoliiton valtuutettu Mia Haglundin mukaan keskustassa näkyy nyt eniten korona ja sen kerrannaisvaikutukset.

– Muutos on radikaali, mutta väliaikainen. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivät ihmisvirrat palaisi keskustaan pandemian jälkeen.

– Samaan aikaan keskustan kivijalkaliikkeiden toimintamahdollisuuksia heikentävät myös verkkokaupan kasvu sekä kantakaupungin liepeille nousseet kauppakeskukset. Vielä käytössämme ei ole laajaa tutkimusta tai analyysia siitä, mihin vähittäiskaupan tulevaisuus on kehittymässä, mutta pitkällä aikavälillä voi olla, että osa kivijalkaliikkeistä korvaantuu uudella toiminnalla. Tässäkään tapauksessa kyse ei tosin ole keskustan vetovoimasta vaan kaupan kehityksestä. Toimijoita keskustaan on varmasti tulossa, kunhan poikkeusajat hellittävät, Haglund uskoo.

"Tämä on kiva aloitus päivään" – Muovikelmusämpylät vaihtuivat haudutettuihin jyväpuuroihin: aamupalakulttuuri kukoistaa nyt Kalliossa ja Punavuoressa

Esplanadin puistossa on jo runsaasti kävelytilaa. Toisiko autoliikenteen poistaminen Pohjoisesplanadilta jotain merkittävää lisäarvoa keskustassa asioiville?

– Se loisi yhtenäisen, liikkeiden reunustaman käveltävän alueen Kauppatorilta Mannerheimintielle. Pohjoisesplanadin lukuisilla ravintoloilla olisi mahdollisuus laajentaa terassialueitaan kävelykadulle. Etenkin jos tämän yhdistää Iso Roobertin kävelykatuun tekemällä myös Mannerheimintien päädystä kävelykadun, se toisi miellyttävän yhteyden Punavuoresta kantakaupunkiin, Haglund hahmottelee.

– Ihmiset haluavat pysähdellä paikoissa, jotka eivät ole meluisia, väylämäisiä tai ilmanlaadultaan huonoja, komppaa Reetta Vanhanen.

Perinteikäs tavaratalo sulkee ovensa – Mutta voisiko Aleksanterinkadulle koskaan tulla asuntoja?

Kävelykeskustan laajeneminen tulee Helsingissä pian uuteen käsittelyyn – aikaisemmat käänteet saivat päättäjissä aikaan ilmiriidan

Ei tunnelille, kyllä kävelykaduille

Näin kaupunginhallitus linjasi

Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuun lopulla periaatteet jatkosuunnitteluun kävelykeskustan laajentamiseksi.

Käveltävää keskustaa laajennetaan kunnianhimoisesti. Tarkasteltavia alueita ovat Iso Roobertinkadulta Erottajalle ja Mannerheimintien alkuun sijoittuva vyöhyke, Mannerheimintien alkupää ja ne kantakaupungin muut kadut, joilla on potentiaalia hyötyä kävelyalueeksi muuttamisesta.

Suunnitteluun otetaan mukaan myös Esplanadien alue ja kaksi aiempaa mallia, joissa toisessa Pohjois- ja Eteläesplanadi ovat molemmat yksikaistaisia ja toisessa Pohjoisesplanadi on kokonaan kävelykatu. Asia ratkaistiin äänin 8–7, kokoomuksen, RKP:n ja perussuomalaisten jäädessä vähemmistöön.

Analyysin pohjalta linjataan ratkaisut ja vaiheistus syksyllä 2021. Kaupunginhallitus totesi lisäksi, ettei keskustatunnelin suunnittelua jatketa.

Helsinki kokeili viime kesänä kävelyaluetta ja ajokieltoa Kaivopuiston rannassa, mutta kokeilu päätettiin etuajassa sen saaman murskapalautteen takia.

Kysely: 70 prosenttia haluaisi jatkaa etätyötä koronan jälkeenkin – "Tulevaisuuden suosikki on hybridityö"

Lähiöt selviytyvät tulevaisuudessa hyvin – Tutkija: "Yksi mielikuva Helsingistä on kuitenkin pelkkä myytti"

Päätoimittaja Kannala: "Kaupunginhallituksen päätös lisää yrittäjien huolta keskustan näivettymisestä"

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut