Kävelykeskustakiista: Kokoomus varoisi kaavoittamasta liikaa kauppakeskuksia keskustan ulkopuolelle. Vihreät uskovat, että mikä toimii muissa Euroopan kaupungeissa, toimii meilläkin.
Kaikki Helsingin suurimmat puolueet tunnustavat kokevansa ainakin jonkinasteista huolta keskustan vetovoimasta, mutta keinot tilanteen pelastamiseksi vaihtelevat.
Kaupunginhallitus linjasi tammikuussa äänin 8–7, että kävelykeskustan laajentamisessa tarkastellaan myös Etelä- ja Pohjoisesplanadin autokaistojen määrää sekä Pohjoisespan muuttamista kävelykaduksi. Suurin puolue kokoomus jäi äänestyksessä vähemmistöön.
Kokoomuksen valtuustoryhmän pj:n Daniel Sazonovin mielestä vihreät, demarit ja vasemmistoliitto halusivat väkisin kirjauksen Esplanadien ajokaistojen vähentämisestä, vaikka jo pohjaesitys sisälsi kunnianhimoiset tavoitteet kävelykeskustan kehittämiseksi.
– Haluamme, että keskustassa on elämää ja ihmisiä, se vaatii yrityksiä, työpaikkoja ja hyviä palveluita sekä tietenkin hyvän saavutettavuuden erilaisilla kulkuvälineillä. Liian montaa keskustan liikenteeseen vaikuttavaa muutosta ei pidä tehdä samaan aikaan, sillä se uhkaa puurouttaa koko keskustan liikenteen, hän sanoo viitaten muun muassa Kaivokadun remonttiin ja kruunuratikan tulevaan päätepysäkkiin.
Sazonovin mukaan keskustan tulee pystyä työpaikoissa ja toimitiloissa kilpailemaan esimerkiksi Espoon Keilaniemen sekä Vantaan Aviapoliksen kanssa.
– On myös tarkka paikka, että emme itse tärvele keskustan elinvoimaa kaavoittamalla liikaa kauppakeskuksia keskustan ulkopuolelle.
Se toisi miellyttävän yhteyden Punavuoresta kantakaupunkiin.
Sazonov sanoo, että esimerkiksi Eteläsataman alueen kehittäminen laivaliikenteen poissiirron myötä on iso, mutta toteuttamiskelpoinen visio, jolla elinvoimaa saadaan lisää.
– Pelkkä kävelykeskustan laajennukseen pyrkiminen on sisällöllisesti kovin kevyt esitys.
– Koronakriisi, turismin vähentyminen sekä verkkokaupan ja etätyön lisääntyminen aiheuttavat haasteita keskustalle ja sen vetovoimaisuuden eteen on tehtävä entistä enemmän työtä. Yrittäjien huoli on aiheellinen, myöntää vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.
Hänen mukaansa Helsingin ytimen omia vahvuuksia tulee kehittää, sillä se ei pysty kilpailemaan kauppakeskusten kanssa.
– Siksi viihtyisyyden lisääminen lisää keskustan elinvoimaa ja asiakasmääriä. Jatkossa keskustaan tullaan entistä enemmän viettämään aikaa, viihtymään ja tapaamaan ystäviä, Vanhanen visioi.
Tilan vapauttaminen autoilta ihmisille toimii Vanhasen mielestä siten, että tilalle tulee tapahtumia ja kulttuuria.
– Senaatintorin terassi oli viime kesänä suuri menestys ja sitä kannattaa jatkaa. Monessa eurooppalaisessa verrokkikaupungissa on laajennettu kävelykatuja, mikä on houkutellut lisää ihmisiä terasseille ja liikkeisiin. Kaikki kansainväliset esimerkit osoittavat New Yorkista aina Helsinkiä pienempiin kaupunkeihin, että juuri viihtyisään oleskeluun ja hyviin kävelyalueisiin nojaavat kaupunkikeskustat menestyvät myös kaupallisesti. On oikeastaan mahdottomuus, että tämä ei pätisi myös Helsingissä, Vanhanen sanoo.
Viimeaikaisiin paukkupakkasiin viitaten hän jatkaa, että myös talvi-Helsingin kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia.
– Linjasimme kaupunginhallituksessa, että kävelykeskustan kehittämisessä suunnitelmaan voidaan laatia osia, joita ei toteuteta ympärivuotisesti vaan esimerkiksi erityisesti kesäkaudella, hän lisää.
Vanhanen vakuuttaa, että myös vihreät haluavat huolehtia siitä, että keskustaan syntyy lisää työpaikkoja.
– Tässä merkittävät hankkeet, kuten Elielinaukion suunnittelu ja uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo ovat tärkeässä asemassa. Tarvitsemme myös joustavuutta, jonka avulla elinkeinoelämä ja keskustan toimijat voivat vastata verkkokaupan ja kulutuksen muutoksiin.
Perussuomalaisten mielessä Espa-suunnitelman suurin ongelma on se, että joukkoliikenteen käyttöön pyritään kannustamaan haittaamalla muuta liikkumista.
– Valittu toimintatapa on lyhytnäköinen, koska se pohjautuu ideologiseen autoilun vastustamiseen ilman ymmärrystä tarpeesta turvata yritystoiminnan toimintaedellytykset. Myöskään päästövähennyksiä ei saavuteta, jos keskusta autioituu, kaupat ja työpaikat siirtyvät kehäteiden taakse ja keskustassa asuvat ihmiset joutuvat matkustamaan päivittäin nykyistä pidempiä matkoja päästäkseen esimerkiksi töihin, kommentoi kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Nuutti Hyttinen (ps.).
– Keskusta ei elä pelkästään kahviloiden voimin, jos muut työpaikat pakotetaan siirtymään pois. Vetovoimaa parannetaan ennen kaikkea saavutettavuutta parantamalla, ja tästä näkökulmasta on huomioitava myös kehäteiden ulkopuolella asuvat, yritysten tavarantoimitukset sekä ostoksilla käyvät asiakkaat. Jos läpiajoyhteyksiä maan pinnalla halutaan karsia, saavutettavuuden säilyttäminen edellyttää korvaavien yhteyksien rakentamista, esimerkiksi maanalaisen kokoojakadun muodossa.
Keskustatunnelista haaveillaan yhä myös RKP:ssa:
– Esplanadin sulkeminen liikenteeltä, samalla kun Kaivokatua ollaan kaventamassa, ei ole kestävää. Asiaa on mahdollista tarkastella vasta kun satamatoiminnot on järjestetty uudelleen. Me olemme kannattaneet keskustatunnelia juuri tästä syystä, kaupunginhallituksessa istuva Marcus Rantala katsoo.
– Tyhjiä liiketiloja on paljon ja yrittäjät ovat huolissaan kun asiakasmäärät ovat vähentyneet. Kaupungin pitää kuunnella yrittäjiä tarkasti eikä omilla päätöksillään vaikeuttaa heidän toimintaansa, Rantala korostaa.
Hän lisää, että kävelykeskustaa voidaan kehittää ilman autojen totaalikieltoa, vaikkapa avaamalla palvelutiloja jalkakäytävälle.
– Kämpin talviterassi hyvänä esimerkkinä.
Demarien valtuustoryhmää luotsaava Eveliina Heinäluoma toteaa, että korona on lisännyt keskustan vaikeuksia, mutta upea merenranta, museot ja kulttuuritalot takaavat keskustan merkityksen jatkossakin.
– Kaupat tarvitsevat asiakkaita ja siksi kaupungin on hyvä lisätä työpaikkoja sekä asuntoja keskustan alueella.
– Kävelykeskustan laajentamista kannattaa tehdä laajojen selvitysten perusteella, joissa arvioidaan eri ratkaisuja sekä liikenteen että kaupallisten edellytysten parantamisen näkökulmasta, Heinäluoma muotoilee.
Vasemmistoliiton valtuutettu Mia Haglundin mukaan keskustassa näkyy nyt eniten korona ja sen kerrannaisvaikutukset.
– Muutos on radikaali, mutta väliaikainen. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivät ihmisvirrat palaisi keskustaan pandemian jälkeen.
– Samaan aikaan keskustan kivijalkaliikkeiden toimintamahdollisuuksia heikentävät myös verkkokaupan kasvu sekä kantakaupungin liepeille nousseet kauppakeskukset. Vielä käytössämme ei ole laajaa tutkimusta tai analyysia siitä, mihin vähittäiskaupan tulevaisuus on kehittymässä, mutta pitkällä aikavälillä voi olla, että osa kivijalkaliikkeistä korvaantuu uudella toiminnalla. Tässäkään tapauksessa kyse ei tosin ole keskustan vetovoimasta vaan kaupan kehityksestä. Toimijoita keskustaan on varmasti tulossa, kunhan poikkeusajat hellittävät, Haglund uskoo.
Esplanadin puistossa on jo runsaasti kävelytilaa. Toisiko autoliikenteen poistaminen Pohjoisesplanadilta jotain merkittävää lisäarvoa keskustassa asioiville?
– Se loisi yhtenäisen, liikkeiden reunustaman käveltävän alueen Kauppatorilta Mannerheimintielle. Pohjoisesplanadin lukuisilla ravintoloilla olisi mahdollisuus laajentaa terassialueitaan kävelykadulle. Etenkin jos tämän yhdistää Iso Roobertin kävelykatuun tekemällä myös Mannerheimintien päädystä kävelykadun, se toisi miellyttävän yhteyden Punavuoresta kantakaupunkiin, Haglund hahmottelee.
– Ihmiset haluavat pysähdellä paikoissa, jotka eivät ole meluisia, väylämäisiä tai ilmanlaadultaan huonoja, komppaa Reetta Vanhanen.
