Perhe: Vallilan ensikotiin tulee äitejä ja isiä vauvoineen monenlaisista taustoista ja lähtökohdista. Teiniäitiys yksinään on harvoin syy asiakkuuteen.
Helsingin ensikodista tulee monelle mieleen, että sen palveluita käyttävät lähinnä nuoret äidit, joilla ei ole muuta paikkaa, mihin mennä.
Tosiasiassa Helsingin ensikodissa on alaikäisenä lapsen saaneita äitejä enää alle kymmenen vuodessa, vuosina 2015 ja 2017 vain kolme.
Teiniäitiys ylipäätään on vähentynyt Helsingissä kolmannekseen 10 vuoden takaisesta. Vuonna 2019 syntyi 39 lasta alle 20-vuotiaille ensimmäisenä lapsena, kun 10 vuotta aiemmin määrä oli 107.
Alunperin ensikoti oli turvapaikka naisille, jotka saivat lapsen avioliiton ulkopuolella. Tyypillisesti ensikoti on ollut nuorten teiniäitien tukipaikka.
– Ikäjakauma on nykyään tasaisempi, ja yhä enemmän on myös yli 40-vuotiaita äitejä, Helsingin ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila kertoo.
Kurttilan mukaan myös isiä lapsen kanssa on aiempaa enemmän, samoin maahanmuuttajia.
Asiakaskuntaan mahtuu monenlaisista taustoista tulevia. Päihde- ja mielenterveysongelmien lisäksi on uupumusta, kognitiivisia vaikeuksia, kehitysvammaa. Taustalla voi olla esimerkiksi kulttuuriin kuuluvaa kurinpitoa tai sotatraumaa.
Ensikodissa voi olla vaikkapa 12-vuotias äiti vauvansa kanssa, tai perhe, jossa vauvaan saatetaan kohdistaa väkivaltaa. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin vauvaperhetyön esimies Pipsa Tammisen mukaan poikkeuksellisia.
– Ylisukupolvisuuteen törmäämme usein. Pyrimme katkaisemaan sen saamalla vauvalle ja vanhemmalle hyvän suhteen. Autamme vanhempaa tulemaan tietoisemmaksi vauvan tarpeista ja että pystyy havainnoimaan myös itseään eri tavalla, Tamminen sanoo.
Vaikka ensikodissa on henkilökuntaa ja vapaaehtoisia yötä päivää, vauvaa ei hoideta vanhemman puolesta. Tamminen puhuu vakauttamisesta ja kannattelusta.
Juttua muokattu 12.2. Korjattu teiniäitien määrän vähentymisen osuus ja muokattu otsikkoa.