Mönkijäajelu Suomenlahden jäällä sai tiistaina ikävän lopun Espoossa, kun ajopeli matkustajineen putosi jään läpi Miessaaren edustalla.
Mönkijän kyydissä olleet kaksi ihmistä onnistuivat pelastautumaan jäälle, mistä vartiolentolaivueen helikopteri vinssasi heidät matkaansa. Kopteri kuljetti kastuneet Nuottaniemeen.
Jäihin pudonneet olivat pelastumisensa jälkeen sen verran hyväkuntoisia, että he eivät tarvinneet ensihoitoa vaan pääsivät jatkamaan matkaa omatoimisesti.
Merivartiosto tiedotti tapauksesta Twitterissä eilen hieman ennen kello 17:ää.
Viime viikolla Pikkalan edustalla vajosi jäihin moottorikelkka matkustajineen ja alkuvuoden aikana myös lihasvoimin jäällä liikkuneita on joutunut veden varaan.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) on laskenut, että tammikuussa hukkui koko maassa neljä ihmistä, joista kaksi jäihin putoamisen vuoksi. SUH on päätynyt lukuun mediatietojen perusteella.
Merivartiosto on alkuvuoden mittaan useasti varoittanut, että meren jää ei ole pakkasista huolimatta vahvistunut normaaliin tapaan. Syynä on jäätä peittävä, eristävä lumikerros.
Ilmatieteen laitoksen jääkartan mukaan pääkaupunkiseudun edustalla on lähellä rantaa 10–25 sentin kiintojää, mutta kiintojää ei kaikkialla ulotu kovin pitkälle rannasta. Lisäksi Suomenlahdella kulkee laivareittejä, joita pidetään avoinna.
Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo SUH:n tiedotteessa, että viime viikon pakkaset ovat saaneet merijään määrän lisääntymään ja jään laajuus on nyt ensimmäistä kertaa tänä talvena viimeisen 15 vuoden keskiarvoa vastaavassa tilanteessa.
Vainio kuitenkin muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla.
– Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat. Jäitä heikentävät nyt myös meriveden korkeuden vaihtelujen aiheuttamat virtaukset jään alla. Jäillä liikkujan alla on tarpeen olla kymmenisen senttiä kunnollista teräsjäätä. Mikäli jää on osittainkin kohvajäätä, paksuutta on oltava vähintään kaksinkertainen paksuus, Vainio sanoo tiedotteessa.
Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi.
Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat nyt veden virtauksen vuoksi joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit.
– Jäällä liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Jäällä liikkuessa tulee ¬aina varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustuksena jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Avannosta on hyvin vaikea päästä pois ilman apuvälineitä, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Jäille ei tule myöskään ikinä lähteä yksin, muistuttaa Vainio tiedotteessa.
Muokattu 10.2.2021 kello 9.49: Lisätty SUH:n ja Jouni Vainion osuus.
