Poikkitieteellinen tutkijaryhmä on kehittänyt mallin, jolla voidaan arvioida virusten ilmanvaraista leviämistä sisätiloissa. Pilottitutkimuksessa ilmeni, että ilmanvaihdolla on merkitystä viruksen leviämisessä ilmassa. Ravintolaan sijoittuvassa tutkimuksessa huomattiin, että koronavirusta mallintavaa phi6-virusta voidaan havaita suurehkon huoneen jokaisesta nurkasta noin 15 minuutin leviämisen jälkeen, ja ilmavirtojen ollessa leviämiselle suotuisia jo paljon nopeamminkin.
Ravintolaan sijoittuvassa pilottitutkimuksessa huomattiin, että phi6-virusta voidaan havaita suurehkon huoneen jokaisesta nurkasta noin 15 minuutin leviämisen jälkeen, ja ilmavirtojen ollessa leviämiselle suotuisia jo paljon nopeamminkin.
Tautien tarttuvuuden kannalta virusten määrä ilmassa on kuitenkin merkittävä tekijä, ei pelkkä leviäminen.
– Jotta virus voi aiheuttaa taudin, tulee viruspitoisuuden olla riittävän suuri. Jos huoneilmaa saadaan puhdistettua, tai se sekoittuu tehokkaasti ja vaihtuu tarpeeksi nopeasti, voidaan viruspitoisuuksia vähentää merkittävästi. Eli käsihygienian lisäksi sisätiloissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmanvaihtoon, kertoo Husin lääkäri Enni Sanmark tiedotteessa.
Mallinnusten perusteella voidaan jo alustavasti päätellä, että oikein mitoitetut ilmanpuhdistimet, jotka myös sekoittavat sisäilmaa, auttavat pienentämään viruspitoisuuksia huoneessa. Toisaalta tilanjakajat eivät yksin toimi turvaratkaisuna ilmavälitteistä leviämistä vastaan.
Tutkimuksen phi6-malliviruksella saatuja tuloksia ei voi suoraviivaisesti rinnastaa koronavirukseen, vaan ne antavat arvion tilanteesta, jota ei päästä koronaviruksella mittaamaan tutkimusteknisistä ja eettisistä syistä. Hankkeessa ei myöskään tutkittu tartuntaan vaadittavaa virusmäärää. Koronaviruksen ilmavälitteistä leviämistä ja tartuttavuutta pitää tutkia lisää, korostetaan tiedotteessa.
– Ravintolapilotin tuloksista nähdään, että tartuttavan lähteen poistuttua tilasta viruspitoisuus laskee merkittävästi jo minuuteissa. Tämä tukee hallitun asiakasmäärän ja vaihtuvuuden tärkeyttä, toteaa sekä Helsingin yliopistolla että Ilmatieteen laitoksella työskentelevä virologi Nina Atanasova tiedotteessa.
Tartuttavaa ihmistä vastasi ravintolassa laite, joka tuottaa virusta samaan tapaan kuin ihminen tuottaa viruksia hengittäessä ja puhuessa.
Kasvavan tutkimustiedon perusteella koronaviruksen ilmavälitteinen leviäminen on pisara- ja pintaleviämisen ohella mahdollista sisätiloissa, ja ilmiötä tutkitaan ahkerasti. Koronaviruksen tartuttavuusluku on kuitenkin selvästi pienempi kuin perinteisten ilmavälitteisesti leviävien virusten, kuten tuhkarokko- ja vesirokkoviruksen.
Hankkeessa tutkittiin myös uuden koronaviruksen leviämistä potilashuoneissa erilaisin potilas- ja ympäristönäyttein. Virusta löydettiin potilaiden ympäriltä pinnoilta ja sitä havaittiin myös ilmalaskeumana pinnoilla. Varsinaisissa ilmanäytteissä virusta ei todettu.
– Sairaalapilotti on osoittanut, kuinka vaikeaa on tutkia virusten esiintymistä tartuttavana ympäristössä. Menetelmien kehityksessä on menty merkittävästi eteenpäin, mutta paljon on vielä töitä ennen kuin voimme määrittää erilaisten tartuntareittien suhdetta toisiinsa. Tutkimus antaa uutta tietoa myös potilaita ympäröivän ilman tutkimuksesta, toteaa uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.
Pilottitutkimuksessa potilaiden syljestä havaittiin viljeltävää, eli tartuttavaa koronavirusta sairauden alkuvaiheessa ja pisimmillään sairaspäivään 11 asti. Positiiviset koronavirusnäytteet potilaiden ympäristön pinnoilta löytyivät kuitenkin vain vähän aikaa sairastaneilta. Tartuntariski onkin siis selkeästi suurin sairauden alkuvaiheessa.
