Kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka olisivat aiemmin olleet laitoshoidossa, ilmenee Ylen tekemästä selvityksestä.
Selvitys paljastaa karun arjen kotihoidossa, kuten kotiinsa unohdettuja muistisairaita ja väärin jaettuja lääkkeitä. Yle kertoo, että asiakasmäärän kasvu ja yhä huonokuntoisempina kotona hoidettavat vanhukset näkyvät lisääntyvinä ongelmina.
Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat huolissaan myös koronavirustilanteen vaikutuksista kotihoitoon. Epidemia on vähentänyt kotihoidon käyttöä, jolloin osa vanhuksista voi jäädä vaille tarvitsemaansa hoitoa ja ongelmat saattavat jäädä huomaamatta.
Helsingin kaupunki sai huomautuksen aluehallintovirastolta Malmin sairaalasta vuonna 2018 kotiutetun ja asuntoonsa unohdetun vanhuksen hoidosta. Yle kertoo, että Helsingin kaupungin kotihoito on ollut toistuvasti aluehallintoviraston tarkkailussa.
Aluehallintovirastoon on tullut vuodesta 2017 alkaen viisitoista Helsingin kaupungin kotihoitoa koskevaa valvonta- tai kanteluasiaa. Epäkohtia on ilmoitettu asiakasturvallisuudessa, palvelun laadussa ja sisällössä sekä henkilökunnan resursoinnissa.
Huomautusten perusteella vaaratilanteet näyttävät toistuvan siellä, missä henkilökunnasta on pulaa.
Yle listaa kymmenkunta paikkakuntaa, joilla on ongelmia henkilöstön mitoituksessa tai rakenteessa. Helsingin lisäksi listalla on pääkaupunkiseudulta mukana Vantaa.
Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja viimeisen parin vuosikymmenen aikana kotihoidosta on tullut yksi keino vastata jatkuvasti raskaammaksi käyviin hoitomenoihin. Vuonna 2019 kotihoidossa oli kaikkiaan 200 000 asiakasta.
– On tapahtunut iso muutos. Kotihoidosta on tullut paljolti ympärivuorokautisen hoidon korvike, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger kertoo Ylelle.
Samalla on ajauduttu tilanteeseen, jossa kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka olisivat aiemmin olleet laitoshoidossa.
Professori Teppo Krögerin mukaan kotihoidosta on tullut aikaisempaa vaativampaa ja intensiivisempää toimintaa.
Hän kertoo Ylelle tutkimusten osoittavan, että kotihoidossa olevien asiakkaiden tarpeiden kasvaessa iso osa ikääntyneistä jää täysin tai osittain palveluiden ulkopuolelle. Puhutaan niin sanotusta hoivaköyhyydestä.
– Kotihoito on hankalassa tilanteessa, sillä tarpeet kasvavat joka suunnasta. Toisaalta kotihoidon käyttäjät tarvitsevat enemmän apua kuin aikaisemmin. Vaikka avun tarve kasvaa, ympärivuorokautisen hoidon paikat eivät lisäänny, Kröger sanoo Ylelle.
Ennen kotiin annettaviin palveluihin kuului enemmän yhdessäoloa ja seurustelua, mutta asiakasmäärien ja työtaakan kasvaessa kotihoidosta on tullut osiin pilkottua ja tarkasti säädeltyä toimintaa.
– Kahvilla istuminen voi kuulostaa vähän joutavanpäiväiseltä ajankäytöltä, mutta se on sosiaalisten suhteiden ja tarpeiden näkökulmasta varsin merkittävää apua, Kröger sanoo.
Ylen haastattelema, kotihoidossa yli 20 vuotta työskennellyt hoitaja on nähnyt muutoksen läheltä. Hänen mukaansa hoitajilla ei ole aikaa samalla tavalla kuin ennen. Kun aiemmin päivässä oli kolmesta viiteen asiakaskäyntiä, nyt niitä voi olla kaksikymmentä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavassa vanhuspalvelulain uudistuksessa yhtenä tavoitteena on vahvistaa kotihoidon henkilöstön riittävyys.