Niin sanottu EIT-petosjuttu toi ehdottomat vankeusrangaistukset kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tyttärelle ja tämän entiselle miehelle.
Tuomio tuli törkeästä petoksesta ja kahdesta törkeästä väärennöksestä. Naisen katsottiin myös syyllistyneen perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä, koska hän oli marraskuussa 2015 turvapaikkakuulustelussa valheellisesti väittänyt olleensa isänsä kanssa hengenvaarassa Irakissa.
Naisen tuomio on vuosi ja 10 kuukautta, ex-miehen vuosi ja 11 kuukautta.
Helsingin käräjäoikeus katsoi, että ex-pariskunta vuosina 2017–2019 väärentäneet yhdessä Irakissa olleiden kumppaneiden kanssa neljä viranomaisen asiakirjaa: naisen isän kuolintodistuksen ja kolme väitetyn henkirikoksen tutkintaan liittyvää asiakirjaa.
Väärennöksiä käytettiin harhaanjohtavina todisteina Helsingin hallinto-oikeudessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT).
Hallinto-oikeus myönsi asiakirjojen perusteella naiselle oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.
EIT puolestaan katsoi Suomen valtion loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja oikeudesta elämään ja kidutuksen kiellosta, kun Suomen Irakiin palauttama mies väitetysti oli surmattu pian kotimaahansa palaamisen jälkeen. EIT velvoitti Suomen valtion maksamaan surmatuksi väitetyn miehen tyttärelle 20 000 euron korvauksen aineettomasta vahingosta ja 4 500 euroa kuluista.
Tuomio ei ole lainvoimainen.