Rikosilmoitukset: Korona sulki ravintolat viime vuonna. Muun muassa pahoinpitelyt yksityisellä paikalla lisääntyivät, julkisella vähenivät.
Munkkiniemessä asuva Helena Hurme, 74, teki tammikuussa rikosilmoituksen joukkoliikenteessä kokemansa välikohtauksen jälkeen.
Luuydinsyöpää sairastava Hurme oli raitiovaunussa matkalla sytostaattihoidoista kotiinsa Munkkiniemeen, kun teini-ikäinen poika yskäisi Hurmeen mukaan tahallisesti päin hänen kasvojaan.
– Nousin ylös mennäkseni ovesta ulos ja sanoin pojille, että anteeksi, jäättekö pois seuraavalla pysäkillä. Pojat eivät sanoneet mitään. Sanoin, että minulla on luuydinsyöpä ja minun täytyy pitää hieman etäisyyttä. Yllättäen poika yskäisi minua päin naamaa. Sitten hän nauroi päälle ja yskäisi vielä toisenkin kerran.
Hurme järkytti tapahtuneesta. Hän poistui Munkkiniemessä samalla pysäkillä pojan ja tämän seurassa olleen kahden muun pojan kanssa.
Hurme soitti tapauksen jälkeen Munkkiniemen yhteiskoulun rehtorille, koska arveli, että pojat saattaisivat käydä kyseistä koulua.
Muutaman päivän kuluttua Hurme teki tapahtuneesta rikosilmoituksen.
Sitten hän nauroi päälle ja yskäisi vielä toisenkin kerran.
– Facebook-keskustelussa joku sanoi, että se on tapa, jolla poliisin saa puuttumaan asiaan, koska tämä on asianomistajarikos.
Rikosilmoituksen takana ei ollut niinkään ajatusta saada pojalle rangaistusta.
– Vaan se, että tällaiseen käytökseen puututtaisiin ja se saataisiin loppumaan. Näkisin, että tämä on myös tietämättömyyttä. Nuorilla ei välttämättä ole tietoa, miten vaarallista tällainen käytös voi riskiryhmäläisille korona-aikaan olla. Toinen asia on nuorten pahoinvointi, toteaa Hurme.
Tämä on Helsingin kovapalkkaisin kaupunginosa - katso huimat erot alueiden välillä
Helsingin poliisin nuorisoryhmän rikoskomisario Marko Forss sanoo, että alle 15-vuotiaiden epäillyt rikostapaukset siirretään pääsääntöisesti niin sanottuun pikatutkintaan. Nuorten osuus on näkynyt rikostilastoissa.
– Viime vuonna sekä lasten että aikuisten kohdalla oli havaittavissa selvä piikki vakavissa väkivaltarikoksissa.
Kouluista tulleet rikosilmoitukset kuitenkin vähenivät viime vuonna etäkoulun myötä.
Forss toteaa yleisellä tasolla, että tapauksessa, jossa joku yskii päin toista ihmistä, tilanteen voi lähtökohtaisesti rinnastaa sylkemiseen.
– Sitä tutkitaan yleensä kunnianloukkauksena. Jos henkilöllä on jokin tarttuva tauti, voidaan tätä arvioida myös esimerkiksi pahoinpitelynä tai sitä vakavampanakin rikoksena riippuen siitä, kuinka vakavasta taudista on kyse ja kuinka herkästi se voi tarttua.
Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät Helsingissä 31 % – nämä syyt selittävän karun tilaston
Helsingin poliisin rikostilastoissa viime vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen (HU 6.–7.2). Ravintoloiden aukiolorajoitusten vuoksi muun muassa pahoinpitelyitä tapahtui julkisten paikkojen sijasta entistä enemmän yksityisasunnoissa ja myös kotihälytykset lisääntyivät.
– Suoraan sellaista johtopäätöstä ei voi vetää, että tietyt rikokset johtuisivat koronasta, mutta silloin kun esimerkiksi valvontaa voidaan lisätä, niin se näkyy tietenkin tiettyjen rikostyyppien lisääntymisenä, sanoo rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisista.
Liikenteen valvontaa pystyttiin viime vuonna tehostamaan, koska poliiseilla oli sairauspoissaoloja vähemmän, mikä taas selittynee koronasta johtuvilla suojauksilla.
Rattijuopumusten määrä lisääntyi viime vuonna, samoin kaikkien liikennerikosten. Ylinopeuksien määrä kasvoi 1 136 tapauksella edelliseen vuoteen verrattuna.