Mistä tänään puhutaan?
Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.
Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.
Ensihoito: Pilottivaiheen on tarkoitus alkaa 2022. Drone on kaksipaikkainen, lentäjää niissä ei ole.
Droneja on tähän asti totuttu näkemään lintuperspektiivistä kuvaamiseen tai kokeiluluontoisesti kauppakassien siirtelyyn käytettävänä apuvälineenä.
Vuoden 2023 alussa droneilla kuljetetaan todennäköisesti jo ihmisiä, kuten lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, esimerkiksi Helsingin lähisaariin.
Kyseessä on Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) vetämä kolmivuotinen ja kansainvälinen Airmour-hanke, jossa mukana on 13 eri toimijaa ympäri Eurooppaa.
Sähkökäyttöisiä droneja testataan neljässä eri maassa ensiaputarvikkeiden ja lääkäreiden kuljetukseen. Hankkeessa paneudutaan uusien liikkumistapojen löytämiseen, aluksi ensihoidon tarpeisiin.
– Pilottimme alkaa jo ensi vuoden kesällä. Silloin lennetään kokeiluluontoisesti ihan oikealla kalustolla. Ruuhkatilanteessa ilmaliikenne on aivan ylivertainen, kertoo VTT:n johtava tutkija, hanketta vetävä Petri Mononen.
Suomesta VTT:n lisäksi mukana ovat Helsingin kaupungin Forum Virium ja Robots Experts.
Pilottivaiheen jälkeen dronet pääsevät tositoimiin.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lääkäri voidaan kuljettaa dronella potilaan luokse kiireelliselle ensihoitotehtävälle.
– Ensimmäiset käyttötarkoitukset ovat hätätapaukset. Pitkässä juoksussa sitä voidaan käyttää yleisenä liikennemuotona, Mononen sanoo.
Dronella lääkärin saisi kuljetettua Meilahden sairaalan katolta Suomenlinnaan kolmessa minuutissa.
– Jos kaikki menee kuin Strömsössä, lääkäri olisi valmisteluineen kaikkineen paikan päällä Suomenlinnassa jo alle kymmenessä minuutissa. Sellaisesta aikaluokasta puhutaan, Mononen laskeskelee.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kanssa.
– Minun toiveeni olisi, että jo testilennoissa Meilahden sairaala olisi lähtöpaikkana. Lupa- ja turvallisuusseikat määräävät kuitenkin missä lennetään.
Akulla ja sähkömoottorilla toimiva ihmisiä kuljettava drone on ainakin alkuun kaksipaikkainen. Kuljettajaa liikenteen kolmannen ulottuvuuden kulkuvälineessä ei ole, sillä dronet kauko-ohjataan kulkemaan reitti automaattisesti.
– Käytännössä näissä vehkeissä ei ole lentäjää. Tositilanteessa kyydissä voisi olla lääkäri ja ensihoitaja, Mononen jatkaa.
Potilaita kyydissä ei ole tarkoitus kuljettaa, vaan hoitoa annetaan paikan päällä.
Helikopteriin verrattuna dronejen etu on välitön toimintavalmius.
– Normaalit helikopterit pieksevät vauhdin osalta dronet mennen tullen, mutta niiden etuja ovat lentoonlähtönopeus, joka on välitön sekä päästöttömyys ja äänettömyys, Mononen sanoo.
Dronejen matkavauhti on noin 130 kilometriä tunnissa, helikoptereiden kaksinkertainen.
Norjalainen drone-operaattori Ehang Scandinavia käyttävät hankkeessa kiinalaisen emoyhtiönsä Ehangin valmistamia tuotteita.
Ennen lentojen alkamista on kuitenkin sovittava monesta asiasta kuten siitä, kuka ilmatilaa lentojen aikana valvoo.
– Ilmatilaa täytyy olla valvomassa jonkinlainen lennonjohto. Reitin ohjelmoi se operaattori, joka tietää, mistä ollaan tulossa ja mihin menossa.
Tähän liittyen eurooppalainen sääntely on pian valmistumassa.
– Tehtävä näyttäisi tulevan pitkälti kaupungin vastuulle. Tässä mielessä Helsinki on nyt hienossa asemassa, koska se pääsee suoraan vaikuttamaan tämän alan tulevaisuuteen. Tämän vuoksi kaupunki on tässä tutkimuksessakin keskeinen toimija, sanoo Mononen.
Myöhemmässä vaiheessa droneilla on mahdollista tehdä ensihoidon henkilökunnan lisäksi myös kiireettömämpiä lentoja.
– Käyttöön on mahdollista ottaa esimerkiksi drone-takseja. Taksiin menee kuitenkin varmasti vielä pitkä aika, jatkaa Mononen.
Kaupunki-ilmailu
Dronet välttävät ruuhkat
Tänä vuonna käynnistyi kolmivuotinen eurooppalainen Airmour-hanke, jossa paneudutaan uusien liikkumistapojen löytämiseen ensihoidon tarpeisiin.
Hankkeelle on myönnetty vuosille 2021–2023 Euroopan Unionin Horizon 2020 -rahoitusta yhteensä 6 miljoonan euroa.
Suomi on hankkeessa vahvasti mukana. Sen viestinnästä vastaa Helsingin kaupungin Forum Virium.
Forum Virium osallistuu myös Helsingin pilottikokeilun järjestämiseen, jossa testataan droneja ensihoitohenkilökunnan ja lääkintätarvikkeiden kuljettamiseen yhteistyössä Husin kanssa.
Hanke käynnistyi kolmessa maassa: Suomessa, Norjassa ja Saksassa. Simulaatioita tullaan tekemään myös Luxemburgissa.
Kaupunki-ilmailu (Urban Air Mobility, UAM) tarjoaa mahdollisuuden nykyistä nopeamman ja puhtaamman liikennejärjestelmän luomiseen.
Nykyisin muun muassa ruuhkat hankaloittavat ensihoitoyksiköiden toimintaa kaupunkiympäristössä.
Mainos: Helsingin kaupunki
Mainos: Helsingin kaupunki
Musiikkia, teatteria ja näyttelyitä – Helsingin kulttuurikeskusten syksy on täynnä maksutonta ohjelmaa
Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen
