Koulutus: Maahanmuuttajavanhemmat halutaan kotoa koulutukseen tai työelämään. Nyt äidit lähtevät ala-asteelle – lastensa kanssa.
Kontulassa asuva, puolitoista vuotta sitten Afghanistanista muuttanut Samira Ahmadi, 21, opiskelee suomen kieltä tavallista erikoisemmalla tavalla.
Hän tulee arkipäivisin Keinutien ala-asteelle vuoden ikäisen Artin-poikansa kanssa ja avaa suomen kielen oppikirjan. Artin leikkii lattialla innokkaasti autolla ja rakennuspalikoilla.
Maanantaina kieltä opiskeltiin tutkimalla, kuinka soitetaan lääkärille.
– Kävin Afganistanissa lukiota, mutta se jäi kesken. Haluaisin jatkaa koulunkäyntiä Suomessa, enkä jäädä kotiin, Ahmadi kertoo jo auttavalla suomen kielellä.
Ahmadi ja useat muut lasten vanhemmat ovat mukana Careerian järjestämässä hankkeessa, jonka tavoitteena on innostaa maahanmuuttajavanhemmat opiskelemaan tai siirtymään työelämään.
Kenenkään ei toivota jäävän kurssin jälkeen enää kotiin.
Keinutien koulun hanke on laatuaan ensimmäinen koko Helsingissä. Vastaavaa toimintamallia on kehitetty Vantaalla, missä vuonna 2015 aloitettiin Vanhemmat mukaan kouluun -hanke.
– Nyt mukana on viisi koulua Vantaalla ja yksi Helsingissä, Careerian kouluttaja Marju Kyllönen kertoo.
Helsingissä hanketta rahoittaa kaupunki.
Kielenopiskelun lisäksi lasten vanhemmat tutustuvat koulun toimintaan, oppilashuoltoon ja palautejärjestelmä Wilman toimintaan.
Hankkeesta hyötyvät myös Suomessa jo pitkään olleet maahanmuuttajavanhemmat.
– Minä muutin Suomeen 26 vuotta sitten ja nyt tuntuu siltä, että kieli alkaa sujua, kertoo Somaliasta saapunut Nimco Muhumed Ahmed, 41, verraten hyvällä suomen kielellä.
Kaksi hänen neljästä lapsestaan käy Keinutien ala-astetta.
Uuttera opiskelu on kannattanut, sillä viime viikolla hän sai tietää uudesta työpaikastaan iltapäiväkerhon ohjaajana.
Hankkeessa on opiskellut yhdeksän vanhempaa. Heistä on nyt mukana seitsemän äitiä, jotka käyttävät äidinkielenään somalia, daria, arabiaa, kurdia ja thaita.
Koululaiset ovat ottaneet luokkahuoneessa opiskelevat äidit myönteisesti vastaan.
– Osa oppilaista on ollut innostunut siitä, että he voivat ensimmäistä kertaa keskustella jonkun muun kuin opettajan kanssa englanniksi, kertoo Marju Kyllönen.
Tarvetta vastaavalle toiminnalle on jatkossa etenkin Itä-Helsingissä, sillä vieraskielisten lapsiperheiden osuus on suurin Kontulassa, Kivikossa, Kurkimäessä, Itäkeskuksessa, Kallahdessa ja Meri-Rastilassa.
Keinutien ala-asteella useampi kuin joka toinen oppilas opiskelee suomea toisena kielenään.
– Näitä oppilaita on meillä jo 57 prosenttia, kertoo koulun rehtori Irina Pellikka.
