Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Minne kaikki uudet raitiovaunut mahtuvat? – Varikoiden riittävyydestä huolta: "Alla jo kaksi isoa epäonnistumista"

Ratikat: Joukkoliikennehankkeissa on jo koettu kaksi isoa epäonnistumista, Ted Apter (kok.) muistuttaa. Hän kantaa huolta varikkokapasiteetista, kun raideliikenne on laajenemassa vauhdilla.

Raitiovaunuvarikoilta uhkaa loppua tila tulevaisuudessa, kun raitioliikennettä tulee runsaasti lisää. Näin väittää kokoomusvaltuutettu Ted Apter.

Töölön ja Vallilan varikoista aiotaan luopua, uusia Koskelan varikko ja rakentaa Ruskeasuolle bussivarikon yhteyteen uusi raitiovaunuvarikko.

Korjaamotoiminta on tarkoitus keskittää Koskelaan. Hankkeet valmistuisivat 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Lisäksi raidejokeri- ja Kruunusillat-hankkeissa ollaan toteuttamassa uusia varikoita Roihupeltoon ja Laajasaloon. Vantaa suunnittele omalle raitioliikenteelleen varikkoa Vaaralaan.

Apter toteaa, että raitiovaunuvarikoihin ollaan satsaamassa huomattavan iso summa, 360 miljoonaa euroa.

– Siksi ne pitää rakentaa siten, että verorahoja on käytetty järkevästi, Apter sanoo viitaten siihen, että varikot tulee rakentaa riittävässä laajuudessa, eikä keksiä hätäratkaisuja myöhemmin.

Alla on jo epäonnistuminen länsimetron ja metron automatisoinnin kanssa.

Myöhemmin tilan lisääminen on hankalaa ja kasvattaa edelleen kustannuksia. Vastaavasti riittävät ja toimivat vaunujen säilytys- ja huoltotilat vaikuttavat osaltaan raideliikenteen luotettavuuteen ja sitä kautta sen houkuttelevuuteen.

Uusia raitiovaunuja on tulossa Helsinkiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 85 kappaletta ja ratikkaverkon pituus kasvaa noin 50 kilometristä noin 150 kilometriin.

– 60 vuoteen Helsingissä ei ole rakennettu varikkotilaa. Käytännössä kaikki ratkaisut pitää ottaa käyttöön.

Apter sanoo, että valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt kaksi kertaa hänen tekemänsä ponnen tarpeesta varata riittävä varikkokapasiteetti. Kaupunginhallitus hyväksyi viime marraskuussa selvityksen ponsivastaukseen, jonka mukaan HSL:llä on parhaillaan käynnissä raitioliikenteen linjastosuunnitelman päivitys, jonka myötä myös kalusto- ja varikkotarpeisiin liittyvät tiedot tullaan tarkistamaan. Varikoista vastaa HKL. Kapasiteettiasia ja laajenevaan ratikkaliikenteeseen varautuminen koskee erityisesti Koskelan uutta varikkoa, jonka hankesuunnittelua ei alustavaa suunnittelua lukuun ottamatta ole vielä aloitettu ja jonka toteutukseen on tarkoitus päästä jo vuonna 2024.

Apterin mukaan konkreettinen toimenpide olisi rakentaa Koskelaan ja Ruskeasuolle niin isot varikot kuin tonteille mahtuu.

– Ruskeasuon hanke on kallis mutta tulossa on vain pieni varikko. Tontit kannattaa rakentaa tappiin eikä siten, että ajetaan alas vanhat varikot ja tilalle ei rakenneta maksimikapasiteettia. Siksi olen näiden ponsien kautta ajanut, että HKL:n koko varikko- ja kalustostrategia päivitettäisiin.

Laajasalon Yliskylään on suunniteltu komea hybridivarikkorakennus, mutta sekin sopii Apterin mukaan vain säilytykseen. Myös uusien pikaratikoiden korjaukset on tarkoitus tehdä Koskelassa. Apter kehottaa miettimään, mitä tapahtuu, jos Kruunuratikka vaikka simahtaa raiteille Laajasalossa.

Hän sanoo olevansa turhautunut, koska hän kokee, ettei asiaan ole paneuduttu riittävällä tarmolla, vaikka Rambollin selvitys aiheesta osoitti useita ongelmakohtia jo vuonna 2019, ja samaan aikaan varikoiden onnistuminen on olennaista sille, että koko joukkoliikenne toimii.

– Alla on jo epäonnistuminen länsimetron ja metron automatisoinnin kanssa, ei tehdä tästä sellaista, hän painottaa.

Länsimetro ylitti roimasti budjetin ja myöhästyi vuodella, metron automatisointi epäonnistui kokonaan.

HKL:sta myönnetään, että vuonna 2019 tehty selvitys löysi haasteita kapasiteetin riittävyydessä. Artturi Lähdetien mukaan hyvät ratkaisut on kuitenkin jo löydetty. Lisäksi vuoden 2030 tilanne vielä vähän elää, kun uusien hankkeiden lopullinen linjasto ja liikennöintimalli ovat suunnittelussa.

– Varmasti tiedämme kantakaupungin raitioliikenteessä olevan 122 raitiovaunua, raidejokerin liikenteessä 29 vaunua ja Kruunusiltojen liikenteessä 23. Tämän lisäksi arvioimme, että uusiin Helsingin hankkeisiin (Vihdintien ja Viikin–Malmin ratikka) tarvitaan yhteensä 28 vaunua. Lisäksi 2030-luvun alkupuolella toteutunee myös Tuusulanväylän ratikka, jota varten varaamme kapasiteettia varikoilta noin 15 vaunulle, Lähdetie luettelee.

Vuonna 2030 Lähdetien mukaan Helsingin neljällä varikolla on kapasiteettia yhteensä 257 vaunulle.

– Hankkeiden aikataulua ei ole tarvinnut tarkistaa 2019 selvityksen perusteella, vaan etenemme aiemman suunnitelman mukaisessa järjestyksessä, jossa Ruskeasuon varikko valmistuu ensin 2023 ja sitten Laajasalo ja Koskela suunnilleen samanaikaisesti 2026–2027.