Koti: Harva hyödyntää vanhan asunnon muuntojoustavuutta.
Etätyöskentely on tullut tutuksi suurimmalle osalle suomalaisista ja VTT:n tekemän 27 henkilöä seuranneen tutkimuksen mukaan monipaikkaisesta työskentelystä halutaan pitää kiinni myös pandemian jälkeen. Onko kotia kuitenkaan pyritty muuttamaan etätyöskentelylle suotuisaksi esimerkiksi rakentamalla lisää huoneita?
Helsingin ja Vantaan rakennusvalvonnasta tulee yksiselitteinen vastaus: rakennuslupahakemuksien määrä lisähuoneita tai kodin laajentamista koskien ei juurikaan ole muuttunut.
– Asunnon sisäinen tilojen toisen tyyppinen käyttö ei ole luvan varainen asia. Jos aletaan kaataa kantavia seiniä, niin silloin se on luvan varainen juttu, mutta tällä hetkellä ihmiset haluavat ehkä enemmän rakentaa niitä, Helsingin kaupungin korjaus- ja muutosrakentamisesta ja kaupunkitilasta vastaavan lupayksikön päällikkö Salla Mustonen kertoo.
– Ei niitä ole tullut sen enempää kuin muutoinkaan. Aika paljon pientaloissa ja kerrostaloissa tällaiset väliseinät ovat niin sanotusti kevyitä seiniä, jotka eivät vaadi rakennuslupaa. Tällaiset remontit eivät tule edes meidän tietoomme, sanoo Vantaan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto.
Kodin laajentaminenkin on hyvin harvinaista, sillä rakennusoikeuden kapasiteetti on käytetty.
– Pientalot on yleensä rakennettu aika maksimiin. Kaikki rakennusoikeus on käytetty. Asemakaava määrittelee sen, kuinka paljon voi rakentaa. Hyvin poikkeustapauksia ovat ne pientalotontit, joissa on rakennusoikeutta käyttämättä, Mustonen selittää.
Pohjaan piirretään kolme makuuhuonetta, mutta todellisuudessa yhdestä tulee työhuone.
Sen sijaan uudisrakentamisen puolella asunnon muuntojoustavuus on ollut jo pitkään esillä. Uusia asumisen innovaatioita edistävä Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman koordinaattori erityissuunnittelija Riikka Karjalainen kaupunginkansliasta kertoo, että rakennuttajat ovat tuoneet ideoita kodin monikäyttöisyyden lisäämiseksi.
– Rakennuttajat ovat osoittaneet, ehkä osittain kysynnästä lähtien, halua kehittää uudenlaisia malleja. Yhdessä näistä asuntoon liitettäisiin mahdollisuus etähuoneeseen. Se, miten ne rakennettaan, riippuu tulevasta tontista. Ovatko ne katutilassa ja ikään kuin puoliksi julkisia ja ehkä vuokrattavissa ulospäin? Toinen mahdollisuus on, että ne olisivat sisäpihalla tai ullakkokerroksessa, Karjalainen kuvailee suunnitteilla olevaa projektia.
Karjalaisen mukaan signaaleja muuntojoustavuuteen on, mutta käytännön esimerkkejä on vielä vähän eikä ajatusmaailma kodin muunneltavuudesta ole valtavirtaa. Hän huomauttaa myös, että asuntojen pienet neliöt vaikuttavat myös monikäyttöisyyteen.
– Viime vuosia on leimannut se, että asuntopohjissa on aika ilmeistä, mikä huone on mihinkin käyttötarkoitukseen. Kun asunnon kokonaiskoko suhteessa huonemäärään pienenee, kyllähän se helposti pienentää muokkausmahdollisuuksiakin, Karjalainen toteaa.
Kulunut koronavuosi on selkeästi näkynyt omakotitaloja valmistavan Jukkatalon asiakkaiden toiveissa. Myyntijohtaja Timo Poikkimäki kertoo, että kysyntä työhuonetta kohtaan on selkeästi kasvanut.
– Vaikka meillä on mallisto, niin monet talot suunnitellaan yksilöllisesti. Ihan viime vuoden alussa se ei näkynyt, mutta nyt talojen suunnitteluun on tullut lisäksi toive työhuoneesta, Poikkimäki kertoo.
Osittain työhuoneen tarve on myös nostanut Jukkatalon suosituimmaksi talopohjaksi hirsimalliston 147-13H-mallin. Pohjassa avokeittiön ja olohuoneen yhteyteen on rakennettu ovilla eristetty työhuone.
– Joskushan on tehty niin, että pohjaan piirretään kolme makuuhuonetta, mutta todellisuudessa yhdestä tulee työhuone. Entistä useammin piirretään siten, että siellä lukee työhuone, Poikkimäki sanoo.