Suojelupoliisi tuplasi henkilökuntansa: Seuraa silmä kovana Isis-maista Suomeen palaavia ja Venäjän tilannetta – Helsingissä huomattava määrä ulkomaan vakoojia

- Autoritaariset valtiot pyrkivät edistämään etujaan myös Suomessa. Siksi seuraamme tilannetta jatkuvasti, Saana Nilsson sanoo. Kuvan ihmiset eivät liity supon tarkkailuun. Päivi Tuovinen
Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Suojelupoliisin budjetti kolminkertaistui yli 50 miljoonaan euroon vuosikymmenessä. Samassa ajassa henkilöstö tuplaantui 500:aan.

Kasvuvauhti ihmetyttää. Tarvitsemmeko todella näin mittavan arsenaalin turvallisuusuhkien torjumiseen?

– Maailma on monimutkaistunut ja asioita tapahtuu yhä nopeammin. Päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä nopeasti, perustelee supon yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson.

Tiedustelupalvelun tehtävä on sananmukaisesti hankkia tietoa uhista, jotka voivat vaikuttaa Suomen turvallisuuteen.

Vuonna 2019 uuden tiedustelulain myötä supon valtuudet laajenivat. Ennen se sai hankkia tietoa vain Suomen rajojen sisältä, mutta nyt se voi koota sitä myös ulkomailta.

– Yritämme koko ajan ennakoida, miten terrorismi kehittyy. Mitä konfliktialueilla tapahtuu? Miten uhat tietoteknistyvät? Millaisia haavoittuvuuksia infrassa on? Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa? Mitä vaikutuksia polarisaatiolla on, Nilsson listaa.

Suomi kiinnostaa etenkin Venäjää ja Kiinaa.

Uusista uhista kertoo esimerkiksi eduskuntaan kohdistunut tietomurto.

– Tietoturvaloukkaus ei ollut ensimmäinen. Vuonna 2013 ulkopuolinen taho murtautui ulkoministeriön palvelimille.

– Ulkoministeriön tietomurto oli keskeinen heräte siihen, että uutta tiedustelulainsäädäntöä lähdettiin valmistelemaan, Nilsson kertoo.

Suomessa on pitkään kannettu huolta siitä, että venäläiset ovat ostaneet maita puolustushallinnolle tärkeiden kohteiden läheltä. Vuonna 2018 keskusrikospoliisi ja verohallinto ratsasivat talousrikosepäilyjen nojalla Airiston Helmen, joka oli hankkinut lukuisia kiinteistöjä Turunmaan saariston laivareittien varrelta.

Supo ei olisi silloin pystynyt puuttumaan epäilyjä herättävään toimintaan.

– Ennen tarvittiin jokin konkreettinen rikos, ennen kuin supo pystyi aloittamaan tutkinnan. Uuden lain myötä meillä on mahdollisuus tiedonhankintaan ilman konkreettista rikosepäilyä.

Jatkossa supo saa lähettää agentteja ulkomaille.

– Ulkomaantiedustelu on aina puolustuksellista, ei kohdemaahan kohdistuvaa aggressiivista toimintaa. Se on keskustelua ihmisten kanssa, henkilötiedustelua ja tiedonhankintaa tietoverkkojen kautta.

Onko supolla valtuudet vaikkapa vakoilla kohdetta urkkimalla tietoa hänen tietoliikenteestään? Nilsson ei vastaa suoraan.

– Aina kun toimimme ulkomailla, noudatamme Suomen lakia.

Helsingillä on kylmän sodan ajalta maine yhtenä idän ja lännen välisen vakoilun keskuksena. Vieläkö Helsinki on vakoojien suosiossa?

– Suomen kokoon suhteutettuna Helsingissä on varsin paljon tiedusteluväkeä. Suomi kiinnostaa etenkin Venäjää ja Kiinaa.

Venäjä puolestaan on supon tarkan silmän alla. Tällä hetkellä Suomessa seurataan Venäjän demokratian heikkenemistä, Navalnyin myrkytystä ja kansalaisten kasvavaa tyytymättömyyttä hallintoon.

– Viime viikkojen protestointi tulee jatkumaan ja syksyn duumanvaalit todennäköisesti kärjistävät tilannetta, Nilsson arvioi.

Supossa ovat huolta herättäneet viime aikoina myös niin sanotut Isis-naiset.

– Meistä nämä henkilöt lisäävät terrorismin uhkaa. Turvallisuusongelma ei heti aktualisoidu, mutta pitkällä aikavälillä heidän ideologiansa voi lähteä leviämään. Kaikista Isis-alueelta palaavista tehdään riskiarvio.

Supo pääsee harvoin – jos koskaan – tuulettamaan onnistumisillaan. Yksi onnistuminen Nilssonin mukaan on, että tiedon tuottaminen uusilla toimivaltuuksilla on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteistyö päättäjien kanssa sujuu.

– Vakoilun ja terrorismin torjunnassa tulee onnistumisia päivittäin. Iloitsemme niistä talon sisällä. Se motivoi meitä, ja varmasti siksi työurat supossa ovat yleensä pitkiä. Koemme että työllämme on konkreettinen vaikutus Suomen turvallisuuteen, ja sillä on merkitystä.

Näin supo toimii

Työmenetelmät perustuvat lakiin

Tiedustelu on usein ainoa tapa saada tietoa, jota ei muuten olisi saatavilla. Laissa lueteltuja tiedustelumenetelmiä ovat

Telekuuntelu ja tekninen laitetarkkailu, tietoliikennetiedustelu ja lähetyksen jäljentäminen

Suunnitelmallinen tarkkailu

Peitelty tiedonhankinta, muu peitetoiminta ja valeosto

Ohjattu tietolähdetoiminta

Tekninen kuuntelu, katselu ja seuranta.

Lisäksi tietoa saadaan muilta viranomaisilta Suomessa, kansainvälisiltä turvallisuus- ja tiedustelupalveluilta sekä avoimista lähteistä.

Lähde: Suojelupoliisi

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut