Postikortti viettää tänä vuonna juhlavuottaan: maailman ensimmäinen nykymuotoinen postikortti lähetettiin jo vuonna 1871.
Korttikeräily oli suosituimmillaan Suomessa 2000-luvun alkuvuosina, mutta nyt kiivain innostus on hieman hiipunut.
– Postikortit ovat olennainen osa filateliaharrastusta, sillä ne on jo aikaa sitten hyväksytty mukaan esimerkiksi suuriin kansainvälisiin näyttelyihin, kertoo Suomen filatelistiliiton hallituksen jäsen Jukka Mäkipää.
Mäkipään mukaan Helsinki-aiheisilla korteilla on oma vakiintunut kerääjäkuntansa. Materiaalia löytyy pääkaupungista vaihtelevasti.
– Vanhoista kaupunginosista, esimerkiksi Eirasta ja Kruununhaasta on olemassa kuvakortteja pilvin pimein, mutta vaikkapa Haaga-kokoelman saaminen kasaan voi tuottaa haasteita, Mäkipää valottaa.
Myöskään Helsingin uusista lähiöistä ei ole tehty kovin monia kotiseutukokoelmaan soveltuvia kortteja.
– Korttikokoelmaa voi tietenkin täydentää posti- ja frankeerausleimoilla, niitä ovat paikalliset yritykset käyttäneet aikanaan runsaastikin.
Korttikeräily houkuttelee nyt selkeästi keski-ikäisiä helsinkiläisiä.
– Ei se ole mikään vanhojen ukkojen ja mummojen harrastus, vaan joukossa on runsaasti myös 30–50-vuotiaita, Mäkipää muistuttaa.
– Vanhimmat kortit kiinnostavat keräilijöitä eniten. Suomessa ensimmäiset postikortit lähetettiin 1880-luvun lopulla, mutta niiden hinnat ovat jo varsin korkealla.
Mäkipään mukaan korttikeräilyä on mukavasti elvyttänyt postcrossing-harrastus.
Siitä kiinnostuneet keräilijät lähettävät toisille tuntemattomille keräilijöille kortteja ympäri maailmaa.
Oikea vastaus kuvan kysymykseen: Oulunkylä