Matti Rasinaho on ollut Mensan jäsen yli 20 vuotta – nyt hän kertoo, mitä haittaa huippyälykkyydestä voi olla

Mensan puheenjohtaja Matti Rasinaho on kiinnostunut psykologiasta ja älykkyystutkimuksesta. Outi Paappanen

Quinlan

Matti Rasinaho, 44, on Mensan uusi puheenjohtaja. Rasinaho on ollut Mensan jäsen jo vuodesta 1998. Puheenjohtajuus on hänelle mieluisa tehtävä.

– Lähdin puheenjohtajuuteen ehdolle koronan piinaamana, toiminnan kannalta haastavana aikana tarkoituksena kirkastaa järjestömme yleishyödyllistä tehtävää edistää älykkyyden tunnistamista ja kehittämistä ihmisyyden hyväksi sekä lisätä kansainvälistä vuorovaikutusta. Nämä ovat olleet itselleni aina tärkeitä ja tämä asialista sai jäsenkunnassa paljon positiivista vastakaikua.

TM: Miehen älykkyys vaikuttaa hänen autonsa vähäpäästöisyyteen – suomalaistutkimus mittasi asiaa näillä perusteilla

Alunperin Lappeenrannasta kotoisin oleva Rasinaho on asunut Porvoossa noin kymmene vuotta. Sitä ennen hän asui Jyväskylässä, jossa hän kävi yläasteen ja Jyväskylän Lyseon.

– Muutin tänne työn perässä, Rasinaho kertoo.

Matti Rasinaho opiskeli alunperin talousalaa, ja on sen jälkeen työskennellyt yrittäjänä ja keskijohdon tehtävissä. Talousala ei kuitenkaan loppupeleissä tuntunut hänestä ihan omalta, joten tällä hetkellä hän opiskelee psykolgiaa.

– Olen palannut työelämästä takaisin koulun penkille. Taloustieteen taustasta Mensan myötä minulla on herännyt kiinnostus psykologiaan ja älykkyystutkimukseen, Rasinaho kertoo.

420 000 miehelle tehdyt "pällitestit" ennustavat: 1970-luvun lopulla syntynyt luottaa itseensä ja tienaa selvästi paremmin

Mensalla on maailmanlaajuisesti kova maine. Jos joku on Mensan jäsen, hänen ajatellaan olevan poikkeuksellisen älykäs.

– Kaksi prosenttia kaikista ihmisistä voisi olla Mensan jäseniä, Rasinaho kertoo.

Suomessa Mensan jäseniä on noin 3000, itäiseltä Uudeltamaalta Mensan jäseniä löytyy vajaat 50.

Teoriassa kaksi prosenttia suomalaisista voi saada testistä yli 130 pistettä, mikä oikeuttaa jäsenyyteen. Se tarkoittaa noin 110 000 ihmistä.

– Se on aika iso määrä, joten ei tässä nyt mitään huippuälykkäitä olla, Matti Rasinaho selittää.

Mitä se älykkyys sitten on sinun mielestäsi?

– Älykkyys on kykyä ymmärtää, oppia ja soveltaa erilaisia asioita. Mitä älykkäämpi sitä helpommin ja nopeammin se tapahtuu, Rasianaho kiteyttää.

Onko mielestäsi mukavaa olla Mensa-tason älykäs, vai onko siitä joskus haittaa?

– Oma älykkyys on erottamaton osa itseä ja olisi vaikea olla toisenlainen kuin millainen on. Omaa älykkyyttään voi ilmentää monin tavoin eikä sitä tarvitse tuoda esiin. Nopea oivaltaminen voi joskus aiheuttaa turhautumista, mutta kyllä älykäs voi osaavien ihmisten joukossa olla se kaikkein taitamattominkin, jos tietoa puuttuu, Rasinaho pohtii.

Jos kokee olevansa poikkeuksellisen älykäs, ja haluaa saada siitä varmuuden, voi ihan kokeeksi suorittaa Mensan sivuilla mensa.fi nettitestin.

– Se ei ole varsinainen testi, mutta on suuntaa antava. Tällä hetkellä varsinainen testaustoiminta on katkolla koronapandemian vuoksi.

Rasinahosta kertoi aiemmin Uusimaa-lehti.

Voiko lasta kasvattaa älykkääksi? Näin kertoo tuorein tutkimus perimän ja ympäristön merkityksestä

Alle 40-vuotiaden älykkyys laskee länsimaissa, mutta miksi? – "Tulokset ovat vaikuttavia ja melkoisen huolestuttavia"

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut