Emilia Uljas, 19, kertoo miksi kuntavaalit ovat nuorten kannalta nyt erityisen tärkeät – "Moni ei tiedä, mitä asioita kunnissa päätetään"

Vaalit: Alle 24-vuotiaiden äänestysinnokkuus on ollut laimeinta kuntavaaleissa, vaikka niissä voisi vaikuttaa esimerkiksi omaan koulutukseensa.

Emilia Uljas odottaa kuntavaaleja jo innolla. Elsa Kallonen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Töölössä asuva 19-vuotias Emilia Uljas pääsee ensimmäistä kertaa elämässään äänestämään, kun keväällä käydään kuntavaalit – ja hän odottaa sitä jo innolla.

Hän lienee poikkeus, sillä neljä vuotta sitten käydyissä kuntavaaleissa 18–24-vuotiaiden äänestysosuus oli vain 35 prosenttia, kun esimerkiksi yli 40-vuotiailla osuus oli yli 60 prosenttia.

Kuntavaaleissa nuorten osuus on pienempi kuin presidentinvaaleissa vuonna 2019 (49 %) tai eduskuntavaaleissa vuonna 2019 (55 %). Miksi juuri kuntavaalit eivät ole nuorten suosiossa?

– Se voi johtua siitä, että ajatellaan, että omalla äänellä ei ole väliä. Moni ei myöskään tiedä, mitä asioita kunnissa päätetään tai miten löytäisi sen oman ehdokkaansa, Suomen Lukiolaisten liiton puheejohtaja Emilia Uljas pohtii.

Koulussa yhteiskuntaopin tunneilla kyllä käsitellään vaaleja, mutta Uljaan mukaan melko pintapuolisesti, koska käsiteltäviä aihealueita on niin paljon.

– On koulukohtaista, miten siellä tarjotaan demokratiakoulutusta. Joissakin kouluissa käydään esimerkiksi varjovaaleja, mutta kaikissa ei. Esimerkiksi meillä Ressun lukiossa oli varjovaalit aina vaalien aikaan.

Äänestäminen on minun kansalaisvelvollisuus.

Varjovaaleissa alaikäiset äänestävät ehdokkaita koulunsa kesken, jolloin selviää koulun äänestystulos.

Emilia Uljas sanoo, että kuntavaalit ja politiikka ylipäätään voivat tuntua nuorista kuivilta aiheilta.

– Ajatellaan, että politiikassa puhutaan vain teemoista, joista ei itse tiedä mitään, Uljas sanoo.

Uljas sanoo, että todellisuudessa lukiolaisten näkökulmasta kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit, sillä suurin osa suoraan lukiolaisia koskevista päätöksistä tehdään kuntatasolla. Uljas ottaa esimerkiksi toisen asteen koulutuksen.

– Kunnissa päätetään, onko kunnassa lukio, millaiset resurssit ja opiskelijahuoltopalvelut ovat, hän sanoo.

– Tällä hetkellä nuoret ovat erityisesti saaneet iskuja korona-aikana, ja voivat henkisesti erityisen huonosti. Sen vuoksi olisi tärkeää laittaa paukkuja mielenterveyspalveluihin, Uljas jatkaa.

Kuntapäättäjien keski-ikä on usein melko korkea, jolloin he tarvitsevat päätöstensä tueksi myös nuorten asiantuntemusta. Jos nuoret eivät äänestä, päättäjiä ei myöskään kiinnosta nuoria koskevat asiat, Uljas muistuttaa.

– Itse koen, että äänestäminen on minun kansalaisvelvollisuus. Eihän demokratia pysy pystyssä, jos ihmiset eivät äänestä.

Ehdokkaan löytymiseksi Uljas vinkkaa vaalikoneita. Hänellä itselläänkin on vielä ehdokas pohdinnassa.

– En osaa sanoa puoluettakaan vielä, mietin vielä muutaman välillä. Ennen ehdokasta kannattaa etsiä puolue, koska ääni ehdokkaalle on myös aina ääni puolueelle ja sen arvoille, Uljas muistuttaa.

Kuka?

Emilia Uljas, 19

Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja 2021.

Ressun lukion ylioppilas.

Asuu Töölössä.

Siirry vaalikoneeseen

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut