Rakentaminen: Pohjois-Haagan ala-asteen työmaa seisahtui urakoitsijan konkurssin vuoksi. Kaupunki on asiasta vaitonainen.
Pohjois-Haagan ala-asteen työmaan seisahtuminen vuodenvaihteessa on pistänyt asukkaiden silmään. Työmaan hiljentymistä on ihmetelty muun muassa sosiaalisessa mediassa. Syyksi paljastuu pääurakoitsijan, Pallas Rakennus Etelä-Suomi Oy:n konkurssiin hakeutuminen vuoden lopussa. Yhtiö tiedotti konkurssista vuoden alussa.
Koulun perusparannus ja laajennus alkoi kesäkuussa 2020 ja sen piti valmistua projektinjohtaja Jari Rosantin mukaan marraskuussa 2021.
– Helsingin kaupunki rakennuttajana on purkanut urakkasopimuksen ja on ottanut työmaan haltuunsa vuoden vaihteessa. Tällä hetkellä kaupunki selvittää urakalle jatkajaa, hän sanoo.
Hankkeen budjetti on noin 20 miljoonaa euroa.
– Rakennushankkeen valmistuminen tulee viivästymään ja rakennuttajalle tulee todennäköisesti lisäkustannuksia, Rosanti sanoo.
Oppilaat jatkavat toistaiseksi nykyisissä väistötiloissa. Viivästymisajan osalta jatkon selvittely on kesken.
Olemme toimineet asiassa täysin hankintalain edellyttämällä tavalla.
Helsingin kaupunki ei ole tiedottanut Pohjois-Haagan ala-asteen remontin keskeytymisestä ja viivästymisestä tai urakoitsijan konkurssiin ajautumisesta.
Pallas Rakennus tiedotti, että konkurssihakemukseen on päädytty, koska yhtiön toiminta on ollut kannattamatonta jo usean vuoden ajan, eikä ole päässyt missään vaiheessa tavoitellulle tulostasolle.
Jos yhtiö on ollut jo pitkään vaikeuksissa, miksi kaupunki on valinnut sen urakoitsijaksi? Tähän Rosanti ei halua kommentoida puhelimessa, mutta vastaa myöhemmin sähköpostitse:
– Urakoitsija täytti valinnan aikana Helsingin kaupungin edellyttämät teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn ehdot. Kaupungilla ei ollut perusteita jättää valitsematta urakoitsijaa. Olemme toimineet asiassa täysin hankintalain edellyttämällä tavalla.
Pallas Rakennus kertoo sivuillaan, että konkurssin seurauksena sen kaksi merkittävää rakennushanketta keskeytyi joulukuussa.
– Etelä-Suomi on tarttunut aggressiivisesti hinnoiteltuihin kilpailu-urakoihin ja kokoaan suurempiin kehityshankkeisiin, joita se ei ole kyennyt toteuttamaan kannattavasti. Pääkaupunkiseudun kireä kilpailutilanne ja rakentamisen ammattilaisten rekrytoinnin haastavuus on vaikeuttanut toimintaa, sanoo Pallas Rakennus -konsernin toimitusjohtaja Jyrki Lautarinne tiedotteessa.
Korona-aika on ajanut muitakin rakennusyhtiöitä konkurssiin. Länsiväylän haastattelema Maxbuild-konsernin toimitusjohtaja Kristo Herold kertoi, että he eivät menestyneet tarjouskilpailuissa, koska kilpailijoiden tarjoukset olivat 10 miljoonan euron urakoissa noin miljoona euroa halvempia.
Tähän tultiin Heroldin mukaan siksi, että korona aiheutti markkinoilla jonkinlaisen hysterian. Rakennusliikkeet joutuivat täyttämään tilauskirjansa hyvin edullisilla tarjouksilla.
– Isoissa urakoissa kate on noin 10 prosenttia ja tarjoushinnat ovat laskeneet 7–8 prosenttia. Kaikki tiedostavat, että hinnoittelun kehitys on epätervettä, koska liiketoiminnan pitää tuottaa voittoa. Tämä tilanne kostautuu 1–1,5 vuoden kuluttua, Herold kommentoi Länsiväylälle.
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan viime vuosi oli rakennusalalla monin tavoin hyvin poikkeuksellinen, mutta ala pärjäsi kuitenkin paremmin kuin moni muu toimiala ja paremmin kuin keväällä ennustettiin.