Terveys: Hoivakotien virustartunnat ovat vähentyneet rokotusten aloittamisen jälkeen.
Kuinka pitkäksi aikaa koronarokote antaa suojan? Miten karanteenimääräykset ovat muuttuneet? Helsingin Uutiset keräsi vastauksia yleisiin koronakysymyksiin.
Vastaajina ovat olleet Helsingin kaupungin erikoislääkäri Elina Erra ja infektiolääkäri Terhi Heinäsmäki.
Onko koronarokote pakollinen?
– Koronavirusrokote on vapaaehtoinen ja maksuton.
Täytyykö maskia käyttää rokotteen saamisen jälkeen ja voiko ystäviä tavata enemmän?
– Toistaiseksi toimintasuositukset ovat samat niin rokotteen saaneille kuin heille, joilla ei ole vielä rokotteen antamaa suojaa. Tämä sen takia, että vielä ei tiedetä varmasti, kuinka hyvin koronarokotteet estävät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen.
Kuinka pitkäksi aikaa rokote antaa suojan?
– Tarkkaa tietoa siitä, kuinka pitkäksi aikaa rokotteet antavat suojan, ei vielä ole, koska rokotteet ovat olleet vasta vähän aikaa käytössä. Mahdollisten tehosterokotusten tarpeesta saamme tietoa ajan kuluessa.
Onko rokotuksen saaneita sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen?
– Tiedossa on joitakin tapauksia, joissa rokotteen saanut henkilö on myöhemmin saanut koronavirustartunnan. Koronavirusrokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Mikään rokote ei anna valitettavasti sataprosenttista suojaa.
Onko rokotuksilla ollut vaikutusta taudin leviämiseen pk-seudulla?
– Iäkkäiden hoivakodeissa koronavirustartunnat ovat vähentyneet selvästi rokotusten aloitusten jälkeen. Valitettavasti rokotuskattavuus on kaiken kaikkiaan vielä sen verran matala, että tapausten kokonaismäärissä vaikutus ei vielä käytännössä näy.
Suojaako rokote muuntoviruksilta?
– Nykytiedon valossa nyt käytössä olevat koronavirusrokotteet antavat suojaa myös uusia virusmuotoja vastaan, mutta rokotteiden suojateho voi olla tiettyjä muunnoksia vastaan heikompi.
Milloin yli 70– 74-vuotiaiden rokotukset alkavat Helsingissä?
– Iäkkäiden rokotusryhmien osalta rokotetaan parhaillaan 75 vuotta tänä vuonna täyttäviä ja tätä vanhempia helsinkiläisiä. 70– 74 vuotiaiden rokotukset alkavat tämän hetken arvion mukaan viikolla 22. maaliskuuta alkavalla viikolla 12.
Millaiset ovat tavalliset oireet rokotuksen jälkeen?
– Tyypillisesti ilmenee pistosalueen paikallisia oireita, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta tai turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihas- ja nivelkipu, päänsärky, väsymys, vilunväristykset ja pahoinvointi. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti.
Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, esimerkiksi ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Jos oireet eivät mene ohi tai tulee muita oireita, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Kuinka helppoa koronatestiin on päästä Helsingissä?
– Testiin pääsee samana päivänä eli helposti. Testipaikkoja on ympäri kaupunkia. Testiin pääsee ja testiin kannattaa hakeutua aina jos on lieviäkin oireita. Testiin pyydetään nyt myös kaikkia altistuneita henkilöitä noin 4-5 päivän kuluttua altistumisesta vaikka heillä ei oireita olisikaan. Maaliskuun alusta myös kaikki Koronavilkun kautta hälytykseen saanet kehotetaan hakeutumaan testiin, vaikka oireita ei olisikaan.
Joutuuko koronalle altistunut karanteeniin, vaikka saisi negatiivisen testituloksen?
– Koronalle altistuneet joutuvat karanteeniin vaikka saisivat negatiivisen testituloksen. Karanteeni on voimassa heti kun tartunnanjäljityksestä ollaan yhteydessä. Virallisen postitse tulevan karanteenipäätöksen saa myöhemmin, siinä kestää joitakin viikkoja.
Mikä on karanteenin pituus tällä hetkellä.
– Karanteenin pituus on 14 vuorokautta. Jos henkilö saa postiivisen koronavirustuloksen, hänet määrätään eristykseen. Eristyksen pituus on vähintään 10 päivää oireiden alkamisesta tai positiivisesta testituloksesta.
Täytyykö taudin jo sairastaneiden käydä jatkossa koronatestissä?
– Taudin sairastuneen ei tarvitse mennä testiin kuuteen kuukauteen sairastetusta koronasta. Häntä ei myöskään aseteta eristykseen mikäli hänestä jostain syystä otetaan positiivinen näyte tänä aikana. Jos koronavirustaudin alle 6 kuukauden sisällä sairastanut altistuu koronavirustartunnalle, ei tällöin henkilöä ohjeisteta myöskään karanteeniin. Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista.
Kuinka tehokkaasti jäljitys tällä hetkellä Helsingissä toimii?
– Vaikka tartuntamäärät ovat lisääntyneet, pystymme olemaan tartunnan saaneisiin yhteydessä vuorokauden sisällä. Se miten nopeasti pystymme olemaan yhteydessä altistuneisiin riippuu siitä, kuinka suuresta altistuksesta kussakin tapauksessa on kysymys.
Helsinki priorisoi tartunnanjäljitystä ja rekrytoi lisää ja siirtää jäljittäjiä omasta toiminnasta tartuntojen lisääntyessä.
Reilussa 80 prosentissa meillä on melko varma käsitys siitä, mistä henkilö on tartunnan saanut. Useimmiten tartunta saadaan edelleen samassa taloudessa asuvalta ja tai muusta sosiaalisesta kontaktista.
Miten tulee toimia, jos koronavilkku välähtää?
– Toimenpiteet koronavilkun antaessa altistumisilmoituksen muuttuivat maaliskuun alussa. Jatkossa koronavilkun hälyttäessä on syytä hakeutua testiin. Tämä muutos johtuu siitä, että brittimuunnosvirus leviää hyvin herkästi. Testiin pääsee Omaolo.fi sivustolta tai soittamalla koronaneuvontaan myös oireettomana vilkun hälytettyä.
