Huhtikuussa koronalomautetuista 80 prosenttia töissä syyskuussa – Uusi raportti kertoo lähes reaaliajassa, miten Uudellamaalla pärjätään koronan kanssa

Koronakriisi iski Uudenmaan talouteen rankasti viime huhti-toukokuussa, mutta vaikutukset eivät ole olleet ihan niin pahoja kuin pelättiin.

Helsinki Graduate School of Economicsin (Helsinki GSE) uudesta raportista ilmenee muun muassa, että huhtikuussa 2020 lomautetuista 80 prosenttia oli päässyt takaisin töihin viimeistään syyskuussa. Luku on sama kuin vuonna 2019. Työlliseksi on raportissa laskettu vähintään tuhannen euron kuukausittaisen palkkatulon tienanneet.

– Eli näyttää, että takaisin töihin pääsy ei ole ollut vaikeampaa kuin 2019, mikä oli vastoin ainakin minun ennakko-oletuksiani, kommentoi Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen torstaiaamuisessa ensimmäisen raportin julkistamistilaisuudessa.

Lomautuskäyrään kuitenkin tuli huhtikuussa 2020 huima piikki ja lomautuksia oli vielä touko-kesäkuussakin paljon. Lomautusjaksoja on siitä lähtien ollut koko ajan määrällisesti enemmän kuin vuonna 2019.

Toisaalta irtisanomisia oli vuonna 2020 jopa vähemmän kuin 2019. Vuoden 2021 alku näyttää tässä suhteessa melko hyvältä, sillä uusia lomautus- tai työttömyysjaksoja on alkanut jopa vähemmän kuin 2019.

Helsinki GSE:n mukaan kunnilta puuttuu ajantasainen ja kattava tieto koronaepidemian taloudellisista vaikutuksista.

Nyt sitä on kuitenkin luvassa, sillä GSE alkaa julkaista näitä tietoja Uudeltamaalta lähes reaaliajassa eli kahden viikon välein. Niissä tarkastellaan vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja yritysten toimintaan. Tietoa on koko maakunnasta verrattuna koko maahan sekä myös kuntakohtaisesti.

– Koronakriisi on kohdellut Uuttamaata aika samalla tavalla kuin muutakin maata. Toki täytyy muistaa, että Uusimaa on mukana koko maan käyrässä ja aika isolla painoarvolla, Toivanen sanoi.

Helsinki GSE on kolmen pääkaupunkiseudun yliopiston yhteinen hanke. Siinä ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Hanken.

Työllisten määrä romahti raportin mukaan Uudellamaalla viime vuoden huhti-toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi jyrkkä työllisyyden nousu, mutta vuoden 2019 tasolle ei päästy.

Tämän vuoden alussa työllisiksi katsottuja on ollut Uudellamaalla selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina vastaavaan aikaan, mutta luku on hieman korkeampi kuin se alimmillaan oli viime vuoden huhtikuussa.

– Korona on iskenyt eniten matkailu- ja ravintola-aloihin sekä logistiikkaan ja ikäryhmistä nuoriin, sanoi Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen julkistustilaisuudessa.

GSE:n raportin mukaan juuri majoitus- ja ravitsemusalat ovat eniten pakkasella, Uudellamaalla enemmän kuin muualla.

Lomautukset ja irtisanomiset näkyvät myös Kelan työttömyyspäivärahan hakemuksissa.

– Uusien hakemusten määrä yli kolminkertaistui viime huhtikuussa edellisvuoteen verrattuna, kertoi Otto Toivanen.

Sen sijaan heinäkuussa 2020 tilanne oli jo tasoittunut ja uusmaalaiset tekivät uusia hakemuksia Kelalle jopa vähemmän kuin heinäkuussa 2019.

Asumistuen hakemusmäärässä koronatilanne näkyy edelleen, sillä se on ollut tämän vuoden helmikuun alusta lähtien korkeammalla tasolla kuin molempina edeltävinä vuosina.

Palkkaa uusmaalaiset saivat viime vuonna huhtikuusta lähtien muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka kuukausi vähemmän kuin vuonna 2019. Otto Toivasen mukaan palkkasumma, eli kaikkien uusmaalaisten yhteenlasketut tulot, on osoittautunut tärkeäksi talouden mittariksi.

– Alkuvuosi 2020 meni varsin hyvissä merkeissä, sitten korona iski ja huhti-toukokuussa tuli aika syvä kyykkäys. Sen jälkeen käyrät kuitenkin menevät aika käsi kädessä, Toivanen sanoi.

Tammikuussa 2021 palkkasumma näyttää olevan selvästi edellisen vuoden tasoa pienempi, mutta korkeammaksi kuin 2019 tammikuussa. Palkkasummaa koskevat tiedot ovat peräisin tulorekisteristä, jota päivitetään vaihtelevalla viiveellä.

Ajantasaiset raportit ovat tervetullutta tietoa esimerkiksi kunnille. Ne auttavat kaupungin johtamisessa, sanoi Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu julkistustilaisuudessa.

– Missä esimerkiksi ovat kohteet, joissa kaupunki voisi auttaa enemmän.

Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula oli samoilla linjoilla.

– Tämä antaa tosi hyvän pohjan käytännön johtamiselle ja tilannekuvalle. Jalostettuna tätä pystytään viemään tavallisen kansalaisenkin tasolle: meneekö hyvin vai ei ja mitä pitäisi tehdä.

Ujula nosti esiin sen, että aineiston mukaan palkkasumman kehitys on ollut Porvoossa heikompaa kuin muualla maakunnassa. Hän pohti, että tieto voi ennakoida ikävää yllätystä vuoden loppuun, kun verotuotot selviävät.

Hän piti tärkeänä nostaa esiin myös positiivisia asioita.

– Tilanne ei ole ollut ihan niin synkkä kuin aluksi pelättiin, onneksi näin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut