Keskusta: Ympäri vuoden toimivat terassit voisivat olla apu keskustan vetovoimalle, sanoo HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen.
Helsingin keskusta on tällä hetkellä kuin ”simulaattori”, jossa testataan, mitä tapahtuu, jos ihmiset eivät haluaisi enää tulla keskustaan viettämään aikaa, asioimaan kauppoihin ja ravintoloihin entiseen malliin. Näin ajattelee HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen.
– Aikaisemmin ajateltiin, että keskustan vetovoimaisuus säilyy, tapahtui mitä tahansa, hän muistelee.
Haastattelussa toimitusjohtaja puhuu mieluummin koronatilanteesta selviämisestä kuin kertoo, mitä konkreettista HOK-Elanto aikoo keskustan elinvoimaisuuden eteen tehdä. Hän toivoo, että kaupunki ja keskustan toimijat saisivat käännöksen aikaan yhdessä.
– Ihmiset ja liikenne palaavat taatusti keskustaan, mutta palaavatko he koronan jälkeen enää samassa mittakaavassa? Yksi ratkaisu elinvoimaisuuden lisäämiseen voi olla vilkas katuelämä ja katutilan ottaminen käyttöön. Ravintolaterassien pitäisi levittyä kävelykadulle.
Miten tämä onnistuu Helsingin talvessa?
– Heinäkuussa on elämää, mutta sama pitää varmistaa rospuuttoaikaan. Se vaatii lämmitettyjä ulkoterasseja, jotka voivat toimia eurooppalaiseen tyyliin ympäri vuoden.
Tänä talvena Helsingin keskustassa on nähty jo pieniä ”kasvihuonevirityksiä” ravintoloiden terasseina.
– Näistä luovista ratkaisuista on saatu kokemuksia jatkokehitystä varten.
Olisiko esimerkiksi HOK-Elannon kesäterasseista tunnettu Mummotunneli sopiva ympärivuotiseen käyttöön Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välisellä kujalla?
– Se on yksi potentiaalinen vaihtoehto.
Helsingin kaupunki jousti viime kesänä terassiluvissa ja perusti Senaatintorille jättiterassin.
– Tämä oli hyvä esimerkki luovasta ratkaisusta ja tällaista tarvitaan lisää liian sääntelyn sijaan.
Miltä suunnitelmat Helsingin kävelykeskustan laajentamisesta ja Esplanadien liikenteen yksikaistaisuudesta kuulostavat?
– Kävelykeskustaa pitää kehittää, mutta kaikkien kulkumuotojen pitää olla tasapainossa. Tämän kehityksen haasteena on itä-länsisuuntainen liikenne, josta iso osa on läpiajoliikennettä. Kuinka sen toimivuus varmistetaan? Yksityisautoilun kannalta on tärkeää, että kunnon yhteydet keskustan pysäköintihalleihin säilyvät. Julkinen liikenne toimii pääsääntöisesti hyvin. Polkupyöräily on kasvattanut suosiotaan ja sen infraa on kehitetty. HOK-Elanto on ollut kaupunkipyörien kehityksessä mukana alusta asti.
Edistävätkö satama-alueen suunnitelmat keskustan houkuttelevuutta?
– Se on monen asian summa, joka ei ratkea yhdellä hienolla museolla. Tarvitaan palveluita, konsertteja ja tapahtumia. Ihmiset pitää saada lähtemään liikkeelle. Positiivinen kierre ruokkii itse itseään. Kesällä 2019 ajateltiin, että kun muutkin ovat keskustassa niin minun täytyy olla siellä.
HOK-Elannon lippulaiva Helsingissä on vuonna 1952 avattu Sokos. Liimatainen sanoo, että tavaratalo on edelleen hyvin tärkeä.
– Kauppa oli hyvässä iskussa ennen koronaa. Uskon myynnin palautuvan siirtymäajan jälkeen, koska Sokoksen liikepaikka on keskustan piikkipaikalla. Ratkaisevaa on kuluttajaluottamuksen palautuminen koronan jälkeen.
Muutamia vuosia sitten Sokoksen yksi kerros muutettiin hotellihuoneiksi ja esimerkiksi kodin osastoa tiivistettiin. Liimatainen sanoo, että tavaratalolla on nyt sopivasti neliöitä, eikä muutoksia ole suunnitelmissa.
Mitkä alueet hyötyvät kaupallisesti siitä, että väki ohjautuu osin muualle kuin ydinkeskustaan?
– Korona-aikana voittajia ovat olleet tilavat myymälät keskusta-alueen ulkopuolella.
Miten ruokakaupat ovat varautuneet ensi viikolla alkavaan sulkuun?
– En usko, että nyt tulee viime kevään kaltaista kysyntäpiikkiä tai wc-paperin hamstrausta. Kaikki ovat harjoituksensa tehneet. Kysyntä nousee, mutta tasaisesti. Itse ennustan, että ruoan verkkokauppa nousee entisestään.
Yli 3,2 miljoonaa euroa. Se on summa, jonka HOK-Elanto käyttänyt muun muassa myymälöiden ja ravintoloiden koronaturvallisuuteen. Leijonan osan tästä ovat nielleet kassojen suojapleksit, käsidesi ja työntekijöiden käyttämät kasvosuojat sekä koronatestit. Esimerkiksi yksittäisessä Prismassa käsidesiä menee kymmeniä litroja viikon aikana.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen uskoo, että pleksit jäävät kassoille ja palvelupisteisiin koronan jälkeen ainakin joksikin aikaa.
– Kynnys niiden poistamiseen on varmasti korkea.
Ensimmäiset pleksit olivat viime keväänä ”yhdessä yössä” tehtyjä. Myöhemmin pleksit kehittyivät entistä paremmiksi. Tällä hetkellä HOK-Elanto testaa nykyistä isompia suojia.
– Haasteena on äänen kuuluvuus. Miten asiakkaan kanssa kommunikoidaan ja miten hän saa käteisen ja kuitin. Kassa-alueet tulevat pleksien osalta varmasti muuttumaan.
