Rikollisuus: Vain joka seitsemäs väkivaltaan syyllistynyt nuori jää kiinni.
Helsinkiläisten nuorten tekemien vakavien rikosten määrä on kasvanut voimakkaasti kolmen viimeisen vuoden aikana.
Kun vuonna 2018 Helsingin poliisi selvitteli kaikkiaan noin 150 rikosta, joissa 15–17-vuotias nuori käytti väkivaltaa, samainen luku oli viime vuonna jo noin 230.
Nuorten tekemien rikosten määrä on kuitenkin todennäköisesti huomattavasti suurempi.
– Pitää muistaa, että nuorten tekemistä rikoksista valtaosa ei tule koskaan viranomaisten tietoon. Tietoon tuleva väkivaltarikollisuus on jäävuoren huippu, arvioi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen.
Kaakisen mukaan paremman kuvan saa kyselytutkimuksista, joiden mukaan vain yksi seitsemästä väkivaltaan syyllistyneestä nuoresta kertoo, että teot olisivat joskus tulleet poliisin tietoon.
Yksi mahdollinen pimentoon jäämisen syy on uhriksi joutuneiden nuorten haluttomuus kertoa kohdistuvista rikoksista virkavallalle.
– Esimerkiksi koulu on yksi ympäristö, jonka kautta tieto nuorten tekemistä ja kokemista rikoksista kantautuu poliisille. Lapsiin kohdistuneissa rikoksissa ilmoitusvelvollisuus on laajentunut, mutta myös koulut ovat herkistyneet tälle ongelmalle, Kaakinen kertoo.
Kun helsinkiläisnuori turvautuu nyrkkeihinsä tai tarttuu puukkoon, silloin ollaan yleensä tukevasti humalassa.
– Alkoholinkäyttö liittyy edelleen hyvin vahvasti nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin, Kaakinen kertoo.
Mutta käytettiin päihteitä sitten Helsingissä tai muualla maassa, ei eroa nuorten tekemien rikosten vakavuudessa juuri ole.
– Erot Suomen eri alueiden välillä ovat vähäisiä. Nuorten väkivalta ei näyttäisi olevan erityisen tyypillistä Helsingille tai muille suurille kaupungeille, Kaakinen arvioi.
– Lisäksi on syytä muistaa, että pelkkiin rikosten määriin tuijottaminen ei anna todellista kuvaa tilanteesta. Yksittäiset rikokset ovat keskenään aina erilaisia, samoin niihin johtaneet syyt, Kaakinen kertoo.
