Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Ongelmainen siili lähtee liikkeelle" – Liian varhain talviunilta heränneitä siilejä on hoidossa pääkaupunkiseudulla, yhdellä puhkesi mätäpaise

Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajalla Nella Muurisella on hoidossaan neljä talven aikana löytynyttä siiliä. Siilit ovat löytyneet Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

– Syitä siihen, miksi siilin talvihorros horrospesässä on keskeytynyt voi olla monia. Lumiaura on voinut tuhota horrospesän, tai pesään on valunut sulamisvettä, helsinkiläinen Muurinen kertoo esimerkkejä.

– Ongelmainen siili lähtee liikkeelle. Yhdellä tänä talvena hoitoon ottamistani siileistä oli puhjennut mätäpaise selässä, se oli herännyt siihen, Muurinen jatkaa.

Yleensä siilit heräävät talvihorroksestaan maalis–huhtikuussa, riippuen kevään edistymisestä ja siitä missä päin Suomea ollaan. Viimeaikaiset lämpimän aurinkoiset kelit eteläisessä Suomessa ovat voineet vaikuttaa joidenkin siilien havahtumiseen talvihorroksesta. Syötäviä hyönteisiä niille ei kuitenkaan vielä ole, joten apu on tarpeen.

– Syy siilin talvihorrokseen on se, että sille ei ole talvella ravintoa. Siili saattaa herätä horroksestaan myös alipainon takia.

Siili on edellä mainitussa tapauksessa siis asettunut talvihorrokselle liian hoikassa kunnossa. Siilit syövät hyönteisiä, kuoriaisia ja jopa pieniä jyrsijöitä, jos saa niitä kiinni. Ja maitoahan siileille ei sitten pidä antaa, koska ne eivät pysty sulattamaan laktoosia.

– Vesi on oikea juoma siilille, Muurinen sanoo.

Tänä talvena on ollut paljon lunta, mikä on helpottanut siilien horrosta. Ne horrostavat esimerkiksi kaivamalla maahan matalan kuopan, jonka päälle keräävät itsensä suojaksi ja eristeeksi esimerkiksi oksia, maahan pudonneita lehtiä ja kariketta. Lumi lisää eristystä. Siili saattaa horrostaa pihapiirissä myös esimerkiksi risukasassa tai vajan tai terassin alla. On myös ihmisiä, jotka rakentavat siileille horrospesiä.

Lumettomina talvina siilejä on ollut Muurisen hoidossa enemmän, lumettomuus vaikeuttaa siilien horrostamista.

– Viime talvena siilejä oli hoidossani kaikkiaan 20–30 kappaletta, Muurinen muistelee.

Jos näin varhaisena keväänä huomaa siilin liikkeessä, suosittelee Muurinen ottamaan sen kiinni.

– Kyllä ihmiset ymmärtävät, että jos on vielä lunta maassa ja näkee siilin, niin siili tarvitsee apua. Kun siilin on saanut talteen, kannattaa ottaa yhteyttä siilejä hoitaviin tahoihin, kuten esimerkiksi Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseen tai Korkeasaaren villieläinsairaalaan.

Facebookista löytyy myös esimerkiksi Siili kiikarissa -, Siilien ystävät - ja Eläinten pelastusrinki -ryhmät.

– Kokeneen hoitajan on helpompi arvioida siilin kunto ja huomata eläimen tilasta asioita, jotka jäävät maallikolta herkästi huomaamatta. Siili kun ei ole helpoimpia tutkittavia eläimiä, Muurinen tietää.

Kun kevät on tarpeeksi pitkällä siilien kannalta, vapauttaa Muurinen hoitamansa siilit niiden löytöpaikoille.