Korkeat siitepölypitoisuudet voivat lisätä koronaviruksen tartuntatiheyttä kymmeniä prosentteja – viime kevään rajoituksista oli apua 

Koivun siitepöly aiheuttaa monille oireita. Kuvituskuva. Arkisto/ Anneli Tuominen-Halomo
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä koronaviruksen tartuntatiheyteen, ilmenee tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.

Ilmatieteen laitos kertoo, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja covid-19 -tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio.

Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Monet erilaiset tekijät selittävät covid-19 -tartuntatiheyden vaihtelua. Ilmatieteen laitos kertoo, että tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta.

Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen. Tämä vastaa karkeasti covid-19 -tartunnan itämisaikaa.

Mikrobiologiset laboratoriokokeet ovat jo aiemmin osoittaneet, että siitepöly itsessään vaikuttaa hengitysteiden limakalvojen puolustautumiseen virusinfektioita vastaan.

Siitepölylle altistuminen vähentää antiviraalisen interferonin vapautumista. Tämä interferoni auttaa immuunijärjestelmää taistelemaan viruksia vastaan. Siitepölyaltistus voi siis heikentää kehon kykyä torjua virusta.

Tartuntatiheys puolittui viime keväänä tehtyjen rajoitustoimien ansiosta, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä. Vertailun kohteena olivat tilanteet, joissa rajoituksia ei tehty.

Rajoitusten aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle.

Suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla ilman rajoitustoimia.

– On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet, sanoo tiedotteessa tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta.

Turun yliopiston dosentti Annika Saarto kertoo, että siitepölykausi on pian alkamassa, ja ajantasaiset tiedot ilman siitepölypitoisuudesta löytyvät Turun yliopiston siitepölytiedotuksen ylläpitämältä Norkko-sivustolta.

– Tutkijamme seuraavat ilman siitepölypitoisuuksia ympäri vuoden, jotta pystymme tiedottamaan heti, kun ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan ilmassa, sanoo Saarto.

Tutkimukseen osallistuivat Suomesta Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa. Aineisto on koottu 31 maasta ja tutkimukseen osallistui jopa 150 tutkijaa ympäri maailmaa.

Turun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ja tiedottanut ilman siitepölypitoisuuksista Suomessa 1970-luvulta lähtien.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut