Helsinkiläinen Aada, 20, on koukussa täyteaineisiin: "Seuraavaksi haluaisin ketun katseen" – nämä kaikki toimenpiteet hänelle on jo tehty
Operaatiot: Aada Elfvengrèn haluaisi seuraavaksi "ketun katseen".
Helsingissä asuva 20-vuotias Aada Elfvengrèn kertoo olevansa koukussa täyteaineisiin. Hän käy pistämässä huuliinsa täyteainetta säännöllisesti.
Elfvengrèn aloitti ulkonäköönsä liittyvät toimenpiteet heti, kun oli täyttänyt 18 vuotta. Hän oli haaveillut niistä jo viisitoistavuotiaasta lähtien.
– Huulia olen täyttänyt niin paljon, etten pysy määrissä enää kärryillä. Kaverit sanovat, että minulla on isot huulet ja älä täytä niitä enempää, mutta näen ne itse pieninä, ja siksi niitä on vain pakko täyttää. Siihen sokaistuu helposti itse.
Huulten lisäksi Elfvengrènillä on muotoiltu leukalinjaa, poskipäihin on laitettu täytettä ja botoxia on laitettu otsaan. Naisen ulkonäkö on muuttunut paljon ja hän itse pitää sitä positiivisena.
Elfvengrèn asuu tällä hetkellä vanhempiensa luona Puistolassa, mutta aikoo muuttaa pian takaisin kotikulmilleen Varkauteen jatkamaan lähihoitajan opintojaan.
Tulevaisuudessa Aada Elfvengrèn haluaisi fox eyes eli "ketun katseen". Siinä silmäkulmia nostetaan kirurgisesti kohti ohimoa langoilla. Lisäksi hän haluaisi silikonit ja brazilian butt lift -operaation eli pakaroiden kohotuksen.
Täytyy olla malttia, ettei ylihoida.
– Sitä harkitsen vielä, koska toimenpide on melko riskialtis, hän sanoo.
Tänä vuonna hän osallistui Ex on the beach -ohjelmaan, josta Elfvengrènille iski ulkonäköpaineita. "Ex on the beach Suomi Afterski" on tv-sarja, jossa sinkkunaiset ja -miehet viettävät yhteistä lomaa. Pian naisten exiä alkaa ilmestyä paikalle.
Aada kysyttiin mukaan ohjelmaan. Kuvauksia varten hän kävi täyttämässä huuliaan ja sarjan promokuvauksissa hän huomasi ensimmäistä kertaa, että hänen huulensa on isot.
– Minulla oli jossain vaiheessa todella huono itsetunto. Nyt se on parempi, mutta edelleen se siellä on. Jos on huono itsetunto, ei se korjailuilla parane, Elfvengrèn toteaa.
– Kuitenkin rakastan tehdä niitä hoitoja. Mutta kun käyn täyttämässä huulia, olen hetken aikaa tyytyväinen, kunnes taas totean, että nämäkään eivät ole tarpeeksi isot, hän jatkaa.
Helsinkiläinen plastiikkakirurgian erikoislääkäri Stephan Dietz sairaala Mehiläisestä ja Bulevardin klinikalta sanoo, että useat tulevat hänen vastaanotolleen ulkonäköpaineiden vuoksi.
– Nuorilla on tarkat kriteerit, miltä pitäisi näyttää. Ollaan sosiaalisessa mediassa ja otetaan selfieitä, Dietz myöntää.
Hän sanoo, että ammattilaisten tehtävä on sanoa ”seis” tai ”ei”, kun hoidot eivät ole järkeviä ja lopputulokset epäluonnollisia.
– Plastiikkakirurgilla täytyy olla malttia, ettei ylihoida asiakkaita.
Cityklinikan plastiikkakirurgian erikoislääkäri Riikka Veltheim sanoo, että esteettisten hoitojen asiakaskunta on laajentunut. Edelleen kuitenkin suurin asiakaskunta on 35–50-vuotiaat, perheelliset äidit.
– Isojen muutosten tekijät ovat pieni marginaali ja he tulevat helpommin esiin mediassa ja voivat aiheuttaa kohua. Huonot tulokset nousevat esiin mediassa ja antavat väärän kuvan plastiikkakirurgiasta, Veltheim sanoo.
Stephan Dietz toteaa, että Suomessa vieläkin ajatellaan, että kauneushoidot ovat turhamaisia.
– Nuoret eivät enää ajattele niin, ja Suomessakin suhtautuminen on muuttumassa.
Dietz haluaa muistuttaa, että kaikkiin leikkauksiin liittyy merkittäviä riskejä.
– Kaikista riskeistä moni ei vieläkään ole tietoinen.
Dietzin mielestä turismikirurgiassa on se ongelma, että ulkomaille lähdetään kuin soitellen sotaan.
– Jos kotona Suomessa tulee jokin komplikaatio, ongelma tai infektio, kehen potilas on yhteydessä, kun kirurgi on ulkomailla tai vaikeasti saavutettavissa. Lisäksi yhteistä kieltä ei ole.
– Potilaan jatkohoito saattaa kaatua veronmaksajille, kun komplikaatiota mennään hoitamaan pakon sanelemana julkiselle puolelle, Dietz toteaa.
Aluksi Aada Elfvengrèn aikoi hakea rinnat Virosta, mutta tuli kavereiden huonojen kokemusten perusteella toisiin ajatuksiin.
– Mieluummin säästää rahaa ja tekee Suomessa leikkauksen, vaikka se onkin kalliimpaa.
Riikka Veltheimin mukaan rintaimplanttien suosio on vain kasvanut vuosi vuodelta. Teknologia on kehittynyt siinä määrin, että implantit tuntuvat ja näyttävät yhä luonnollisemmilta.
– 80- ja 90-luvun implantit olivat kauniita katsoa, mutta olivat melko kovia. Rinta on toiminnallinen elin, eli siihen täytyy voida koskea, Veltheim sanoo.
Stephan Dietz sanoo, että silikonien ottaminen on viime vuosina järkeistynyt, eikä "ylilyöntejä" ole.
– Minun asiakaskuntani on sellaista, joka korjaa selkeää pienirintaisuutta tai tubulaarisuutta. Joskus muutos kropassa on tullut nopeasti esimerkiksi imetyksen jälkeen ja siksi muotoa halutaan palauttaa.
