Ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä – Tutkija: "Liikaa vastustajaan keskittyviä kuntavaaliehdokkaita ainakin itse välttäisin"

Suhtautuminen: Ympäristötoimiin kielteisesti suhtautuva vastustaa myös pakolaisten ottamista maahan.

Ville Ilmarinen tutki ilmasto- ja pakolaisasenteiden kytkeytymistä toisiinsa. Markku Verkasalo
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ville Ilmarinen, 37, oli mukana tutkimassa, kuinka ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä läpi Euroopan tavallisella kansalla.

– Mitä enemmän vastusti ympäristötoimia, sitä enemmän vastusti pakolaisten vastaanottoa, ja mitä enemmän oli ympäristötoimien kannalla, sitä enemmän oli pakolaisten vastaanoton kannalla.

Kuntavaaliehdokkaat ovat aiempien tutkimusten mukaan tietoisia siitä, mitkä mielipiteet kuuluvat yhteen.

Ilmarinen ei pidä huonona sitä, että näitä aiheita nähdään jossain määrin yhteenkuuluviksi. Voimakasta yhteenkuuluvuutta ilmentyi kuitenkin vain äärimmäisissä oikeistopopulistisissa äänestäjissä.

– Lähinnä se taitaa ilmentää sitä populistista viholliskuvan maalailua niissä puolueissa. Halutaan vastustaa kaikkea, mitä viholliset eli esimerkiksi ympäristöpuolueet edustavat, eli ilmastotoimia ja pakolaisten vastaanottoa.

Ilmarinen uskoo, että jos populistinen viholliskuvan maalailu kasvaa, niin polarisaatio voimistuu, koska tämä maalailu mahdollistaa erilaisten teemojen niputtamista.

Liikaa vastustajaan keskittyviä ehdokkaita ainakin itse välttäisin.

Tutkimustuloksissa Ville Ilmarisesta yllättävää oli se, että puolueiden sisällä asenteiden kytkös ei ole sen voimakkaampaa kuin muutenkaan.

– Euroopan ympäristö- tai maahanmuuttopuolueissa ei lietsota näiden asenteiden yhteenkuuluvuutta väestön parissa sen enempää kuin muissakaan puolueissa, Ilmarinen sanoo.

Poikkeuksena tähän olivat ne eurooppalaiset maahanmuuttopuolueiden äänestäjät, joilla oli äärimmäisempiä mielipiteitä.

– Voimakkaampaa asenteiden yhteenkuuluvuutta havaittiin aiemmassa tutkimuksessa suomalaisten perussuomalaisten ja vihreiden kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa, Ilmarinen sanoo.

Sitä sen sijaan ei ole tutkittu, kuinka paljon on ihmisiä, jotka esimerkiksi kannattavat ympäristötoimia, mutta ovat pakolaisvastaisia.

Ilmarinen toivoo, että tulevien kuntavaalien vaalikoneiden kysymykset olisivat melko samanlaisia kuin vuosina 2012 ja 2017, jotta poliitikkojen vastauksia voitaisiin käyttää vertaistutkimuksissa.

Vaalikoneista voidaan tutkia, kuinka polarisaatio näkyy ehdokkaissa tai mihin suuntaan uudet ehdokkaat ovat kallistuneet.

– Ehdokas- ja puoluevalinnassa kannattaa mielestäni kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon ehdokas painottaa jonkinlaista ylikorostunutta viholliskuvaa näkemyksissään. Liikaa vastustajaan keskittyviä ehdokkaita ainakin itse välttäisin, hän miettii.

Kuka

Ville Ilmarinen

Tutkijatohtori Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Asuu Vallilassa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut