Helsingin talous ei koronavuonna sakannutkaan pelätysti – valtion tuet kompensoivat verotulojen pienentymistä

Helsingin kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös kertoo, että korona lisäsi menoja yhteensä 129 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät olivat koronatestaus sekä suojavarustehankinnat. Päivi Tuovinen

Helsingin vuoden 2020 tilinpäätöksessä tulos ylitti talousarvion koronavuodesta huolimatta 234 miljoonalla eurolla. Tähän vaikuttivat kaupungin tiedotteen mukaan merkittävästi valtiolta saadut kertaluonteiset kompensaatiot koronapandemiasta aiheutuneisiin taloudellisiin menetyksiin.

Kaupunki investoi enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi vain 9 miljoonaa euroa negatiiviseksi huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Tämä mahdollistui, kun myös tulorahoitus toteutui edellistä vuotta parempana.

Koronakompensaatiot vaikuttivat merkittävästi siihen, että kaupungin verorahoitus, joka sisältää valtionosuudet ja verotulot, toteutui kokonaisuudessaan 176 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Verotulot jäivät 57 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi, kun taas valtionosuudet ylittivät talousarvion 234 miljoonaa euroa.

Kertaluonteisia vuodelle 2020 kohdentuvia koronakompensaatioita toteutui valtionosuuksien kautta 214 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymä jäi 80 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin talousarviossa yhteisöveron jako-osuuden korotuksesta huolimatta. Ilman tätä koko kuntakentälle kohdennettua yhteisöverotulomenetyksiä korvaavaa kompensaatiota yhteisöverokertymä olisi jäänyt lähes 200 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi.

– Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimalla Helsinkiin, jossa toisaalta palveluvaltainen elinkeinorakenne sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat kärsineet kriisistä suuresti. Kokonaisuutena kyse on hyvin moniulotteisesta terveydellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä, jonka jälkien hoitaminen tulee olemaan valtava haaste. Siitäkin kaupungit ja Helsinki etunenässä tulevat kantamaan suurimman vastuun. Olemme selvinneet akuutista terveyskriisistä tähän asti hyvin, mutta pandemian pitkittyessä sen hoito ja ennen kaikkea siihen liittyvät monet negatiiviset lieveilmiöt vaativat uudenlaista osaamista, kyvykkyyksiä sekä myös taloudellisia satsauksia, pormestari Jan Vapaavuori sanoo tiedotteessa.

Kaupungin vuosikate oli 863 miljoonaa euroa, mikä oli 228 miljoonaa euroa talousarviota korkeampi ja hieman edellisvuotta korkeampi. Koronan vaikutukset Helsingin kaupungin vuosikatteeseen jäivät vuonna 2020 lähes neutraaleiksi, mutta tulevaisuuden ennustaminen vaikeutuu.

Koronaepidemian seurauksena kaupungin palveluissa on muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2021 eteenpäin lisää kaupungin menoja. Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2020 oli 497 miljoonaa euroa, mikä oli 234 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa.

Kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopussa 992 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 lopussa se oli noin 1,01 miljardia euroa. Vuoden 2020 lopussa lainaa oli asukasta kohti 1 508 euroa.

Kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2020 olivat 1,3 miljardia euroa, johon sisältyvät maanmyynnin sekä rakennusten ja osakkeiden myynnin myyntivoitot. Tämä on 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ylittää talousarvion noin 72 miljoonalla eurolla. Toimintamenot olivat 4,7 miljardia euroa. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia ja ylittivät talousarvion 25 miljoonalla eurolla.

Menolisäyksiä koronasta kertyi yhteensä 129 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät syntyivät sosiaali- ja terveystoimialalla koronatestauksesta ja suojavarustehankinnoista.

Investointimenot vuonna 2020 olivat 1,047 miljardia euroa. Investoinneista 130 miljoonaa euroa muodostui kaupunkiympäristön toimialaa varten rakennetun Kiinteistö Oy Kalasataman Kymppi -talon myyntitulojen sijoittamisesta kyseiseen kiinteistöosakeyhtiöön.

Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien asuinalueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.

– Kaupungin jatkuva kasvu haastaa talouttamme ja kasvun tukeminen kestävästi edellyttää investointikykyä. Eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen myötä kasvavien kaupunkien investointikyky heikkenisi tulevina vuosina merkittävästi ja tämä on suuren mittaluokan ongelma paitsi koko kansantalouden kasvun rahoittamisen, mutta myös tärkeiden palveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta. Helsingin investoinneista vain pieni osa koostuu sote-investoinneista ja kaupunki panostaa valtavasti esimerkiksi uusiin asuinalueisiin ja koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin ja liikenneyhteyksiin kasvavalle määrälle kaupunkilaisia, Vapaavuori muistuttaa.

Rakentaminen pysyi Helsingissä vuonna 2020 korkealla tasolla, ja sen painopiste oli etenkin asuntorakentamisessa.

Asuntoja alkoi ja valmistui yli asuntotuotantotavoitteen. Vuoden aikana valmistui 7 280 asuntoa ja 7 187 asunnon rakentaminen aloitettiin.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut