Elämä: Minna Koskelo toivoo, että ihmiset olisivat yhtä kiinnostuneita tulevaisuudesta kuin historiasta.
Koronavuoden aikana yhä useamman helsinkiläisen luottamus valoisaan tulevaisuuteen on hämärtynyt.
Työttömyys tai päättymättömältä tuntuva etätyöputki ovat kuormittaneet raskaasti arkea. Väsymys lisääntyy ja ajattelu kapenee.
Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo, 40, kävelee Vanhassa kirkkopuistossa ja pohtii entisajan onnettomuuksia.
– Tämä Ruttopuisto on hyvä esimerkki siitä, että pahojenkin kriisien jälkeen aukeaa parempi aika. Ruttoepidemiasta on selvitty, miksei myös koronakriisistä, Koskelo korostaa.
Tulevaisuusmuotoilu on Koskelon kehittämä käsite, joka on palvelumuotoilua ja tulevaisuudentutkimusta yhdistävä termi.
Sen tavoitteena on tehdä eri tulevaisuusvaihtoehdoista helpommin lähestyttävinä. Työkaluina ovat taide, visualisointi ja tarinankerronta.
Tulevaisuus voi olla hyvä turvapaikka.
– Se ei missään tapauksessa ole ennustamista, vaan se perustuu juuri nyt käsillä olevien megatrendien ja hiljaisten signaalien havaitsemiseen, Koskelo kertoo.
Ajatusten kääntäminen uusille urille kannattaa.
– Pitäisi aina muistaa, että ei ole olemassa mitään tulevaisuusneuvostoa, joka olisi etukäteen päättänyt, millainen tulevaisuus meitä odottaa.
– Kyse ei myöskään ole vääjäämättömästä ”kohtalosta”, vaan kaikki yksittäiset valinnat ohjaavat meitä eteenpäin. Vaihtoehtoja on aina useita, Koskelo muistuttaa.
Sitran barometrin mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut tulevaisuudesta.
– Olisi hienoa, jos tulevaisuuteen suhtauduttaisiin hyvänä turvapaikkana. Miksi ihmeessä emme ajattelisi, että se on tila, jota kannattaa tavoitella?
– Sinne voi pyrkiä mielikuvaharjoittelun avulla.
– Jos ahdistaa, voi kuvitella, mikä tulevaisuudessa olisi paras ajateltavissa oleva paikka. Näin mieltä voi avata näkemään mahdollisuuksia ja polkuja sinne.
Koskelo haluaisi, että tulevaisuus otettaisiin kouluihin oppiaineeksi samalla tavoin kuin historia, yhteiskuntaoppi tai vaikkapa vieraat kielet ja teknologiataidot.
– Se pitäisi ehdottomasti liittää koulujen opetussuunnitelmaan. Se hyödyttää lähes kaikkien muiden aineiden opiskelua.
Koskelo korostaa, että jokainen meistä voi oppia ennakoimaan tulevaisuutta.
– Hanki tietoa yhteiskunnassa menossa olevista kehityskuluista ja kehitä sitten omaan elämääsi sopivia ratkaisuja. Missään nimessä tulevaisuutta ei kannata pelätä, Koskelo kannustaa.