Ala-asteet: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vähensi kiusaamista koulussa selvästi.
Miten kävelee turhautunut ihminen, entä iloinen. Tai miltä kasvot näyttää apaattisena tai hilpeänä. Kerran viikossa Laakavuoren ala-asteen oppilaat kokoontuvat oman luokan kanssa opettelemaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yksi ohjaajista, Me-koulun kehittämisasiantuntija Sami Seppilä ohjaa lapset tekemään erilaisia toiminnallisia tehtäviä, jossa esimerkiksi opetellaan tunnistamaan, miltä eri tunteet näyttävät ja tuntuvat tai katsomaan toista silmiin.
4. luokkalaiset Luka, 11 ja Alec, 10, tulevat koulun pihalle kertomaan, että Seppilän vetämät TVV-tunnit ovat parhaita.
– Viimeksi kirjoitimme itsellemme tarinan, että miten voi puhua vaikka omalle äidilleen, Alec selittää.
– Tuntien avulla ollaan opittu yhdessä tekemistä. Kotona myös puhun paljon kiltimmin nykyään, Luka kertoo.
Seppilä kertoo, että vaikka tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan koulussa, myös kotien pitäisi ottaa enemmän vastuuta.
– Perheiltä ja vanhemmilta on tullut minun suuntaan viestiä, että nämä ovat niitä asioita, joissa apua ja neuvoa kaivataan. Pilotti ei tarkoita sitä, että näiden taitojen opettaminen on yksin koulujen tehtävä, vaan meidän kaikkien. Taitojen opettelu ei myöskään rajoitu vain näille tunneille, vaan niitä opetellaan koko ajan muuallakin koulun arjessa, Seppilä sanoo.
Nämä ovat niitä asioita, joissa apua ja neuvoa kaivataan.
Kahden vuoden pilotti Laakavuoren koulussa tuotti erinomaisia tuloksia. Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Oppilaat tulivat myös entistä useammin kertomaan opettajalle, jos jokin painoi heidän mieltään.
– Jos tällaisia tunteja pidettäisiin systemaattisesti, olisi jännä nähdä, missä olisimme viiden vuoden kuluttua, Seppilä sanoo.
Kaikille luokille ykkösistä kuutosiin lisättiin viikon lukujärjestykseen yksi tunti tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joita opettajat vetävät vielä toukokuun loppuun saakka. Seppilä uskoo, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen näkyy ensi vuonna Helsingin kouluissa voimakkaammin.
– Kokeilun tulokset olivat hyviä, ja tahtotila kouluissa on, että tällaista tarvitaan. Mutta kysymys on, että millä ajalla ja mihin väliin. Monessa koulussa on tehty niin, että opetusta on laitettu jonkun muun oppitunnin sisään, Seppilä kertoo.
Kaikista parasta hänen mielestään olisi, jos tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen olisi kokonaan oma oppiaineensa, jotta sille löytyisi aika jokaisesta koulusta.
– Tämä on asia, johon resursseja kannattaisi kohdentaa.
Viime aikoina nuoret ovat olleen ikävässä valossa otsikoissa. Helsingin hovioikeus tuomitsi reilu viikko sitten kaksi teinityttöä 15-vuotiaan tytön pahoinpitelystä Itäkeskuksessa. Myös Koskelan tapaus on edelleen monilla mielissä.
Laakavuoren koululla kahden vuoden pilottijakson aikana viikoittaisen kiusaamisen osuus laski 33 prosentista 15 prosenttiin. Myös väkivaltaista käytöstä esiintyi luokissa hieman vähemmän kuin ennen, laskua oli kuusi prosenttiyksikköä.
Vakavalta kiusaamiselta voidaan ehkä välttyä, jos lapsesta saakka opetetaan systemaattisesti tunnetaitoja sekä kotona että koulussa. Seppilän mielestä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelulle on aina ollut tarvetta. Nykyään niitä asioita tunnistetaan ja niiden merkitys hyvinvoinnille ymmärretään paremmin.
– Kun tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kunnossa, niiden päälle rakennetaan akateemisia taitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla löytää oikeat polut, pärjää ihmissuhteissa, työelämässä ja kaikkialla.
