Viikissä hyrränneestä laitteesta saatu lupaavia tuloksia: Lumikuorman käsittelyn hinta voisi pudota neljäsosaan nykyisestä

Lumi: Kokeilussa ollut lumensulatuslaite toisi säästöjä ja hyödyttäisi ympäristöä. Se ei kuitenkaan yksinään ratkaisisi Helsingin ongelmia lumen käsittelyssä.

Helsingin kaupunki on helmi-maaliskuun aikana kokeillut ratkaista lumen jälkikäsittelyn ongelmia uudella lumensulatuslaitteella. Viikissä hyrrää vielä maaliskuun loppuun Clewat Oy:n laite, joka hyödyntää lumen sulatuksessa veden virtausta ja meriveden lämpötilaa. Samalla se suodattaa lumesta roskaa.

Tähän mennessä laite on kerännyt 12 000 kiloa jätettä, josta suurin osa on hiekkaa ja soraa, mutta mukaan mahtuu myös isompia roskia ja mikromuovia.

Tänä talvena kaupungin kaikki 350 auraa ja kuormuria ovat olleet kovassa käytössä ja kaupungissa on varauduttu sijoittamaan lumikuormaa väliaikaisiin pisteisiin, jos kahdeksan jatkosijoituspaikkaa täyttyvät. Rajallisen kapasiteetin lisäksi ongelmana on aurauskaluston kuljetuksen aiheuttamat ympäristöhaitat ja melu.

Näitä ongelmia Viikin lumensulatuslaite pyrkii ratkaisemaan, tosin varsinainen sijoituspaikka tulisi olemaan kaupungin sykkeessä. Ideaalipaikkoja ovat merenrannat, kuten Hakaniemen sillan alla, jossa ennen lunta kipattiin suoraan mereen. Mahdolliset sijoituskohteet kuitenkin riippuvat alueiden käyttöluvista.

Staran kaupunkitekniikan ylläpidon tuotantopäällikkö Tero Koppinen on tyytyväinen kokeilun tuloksiin. Vaikuttaisi siltä, että lumensulatuslaite toisi säästöjä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

– Esimerkiksi Hernesaareen ajettujen 40 000 lumikuorman kustannuksien voidaan arvioida olevan noin viisi miljoonaa euroa tällä perinteisellä tyylillä. Kokeilussa olemme saaneet sulatettua lunta noin 30 eurolla per kuorma, jos ei oteta huomioon kuljetusta kokeilukohteelle. Tämä tarkoittaa, että jos laite olisi Helsingin rannikolla eikä lunta tarvitsisi kuljettaa, tuon 40 000 kuorman hinta tippuisi sieltä viidestä miljoonasta noin 1,2 miljoonaan, Koppinen laskee.

Lunta nielevä ja vedeksi muuttava laite toisi paikallisesti sijoitettuna myös huomattavia säästöjä energiankulutuksessa. Parhaimmillaan yhden kuorma-auton lumikuorman sulatukseen on mennyt 10 kilowattituntia. Pelkästään yhden kuorman kuljettamiseen menee kuusinkertainen määrä energiaa.

Laitteita tosin pitäisi olla huomattavasti enemmän, jotta alati kasvavan kaupungin mukanaan tuomat haasteet saataisiin ratkaistua.

– Uskoisin, että tämä on yksi ratkaisu muiden joukossa. Alueet, jossa lunta voidaan varastoida ja käsitellä, todennäköisesti vähenevät entisestään. Meidän täytyy miettiä uusia teknologioita, miten lunta voidaan käsitellä, Koppinen toteaa.

Tänä talvena Helsingissä on ollut poikkeuksellisen luminen kaupunkikuva. Mutta miten lumensulatuslaite toimisi, jos tulevaisuudessa pääkaupungin talvi onkin lämmin ja lumeton?

Koppinen sanoo, että laitteen teknologiaa pitää vielä kehittää, jotta se olisi monikäyttöinen ja vuoden ympäri käytössä. Kokeiluhankkeessa on jo kaavailtu laitteen sijoituskohteiden toimivan huoltopisteenä kaupungin ylläpitoon.

– Siellä voisi olla vesipiste ylläpidon tueksi, joka vähentäisi veden hakuun tarvittavaa kulkemista eli säästäisi työaikaa ja polttoaineenkulutusta Lisäksi jos saisimme kehitettyä eri innovaatioita pidemmälle, näemme, että tässä on kiertotaloudelle mahdollisuus. Esimerkiksi lumen sulamisvedestä eroteltua kiviainesta ja orgaanista ainesta voisi hyödyntää entistä paremmin.

Lumen käsittelyllä on ympäristövaikutuksia

Lumen kuljetus aiheuttaa päästöjä, melua ja lumen sulaessa ympäristöön kulkeutuu roskia.

Helsingin kahdeksan vastaanottopaikkaa sijaitsevat Herttoniemessä, Kyläsaaressa, Malmilla, Maununnevalla, Oulunkylässä, Viikissä, Vuosaaressa ja Hernesaaressa, joka on merivastaanottopaikka. Viikissä ja Kyläsaaressa on lumensulatusaltaita.

Kaupunki pyrkii luopumaan merivastaanottopisteestä. Hernesaari on kuitenkin kaupungin suurin lumenvastaanottopiste, eikä lähellä ole tilaa korvaavan pisteen perustamiselle.

Lumen kaatamisen myötä mereen voi päätyä roskaa, jonka leviämistä merivirtoihin pyritään estämään verhopuomin avulla. Mikromuovia puomi ei estä.

Ympäristöministeriö teki vuonna 2020 selvityksen, jonka mukaan lumenkaato mereen ei aiheuta merkittävien haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut