Yli 700 jonottaa viljelypalstaa Helsingissä ja odotus voi kestää jopa vuosia – kaupunkiviljelijät ovat hyvin sitoutuneita: "Siellä käy yli kahdeksankymppisiä"

Kaupunkiviljely: Onnea ja sitkeyttä vaaditaan, että pääsee aloittamaan.

Maaliskuisessa lumipyryssä ei uskoisi, että kaupunkiviljelyn sesongin valmistelu on jo alkanut. Vanhassakaupungissa sijaitsevan Annalan puutarhan viljelypalstat ovat peittyneet hankiin, mutta viljelijöiden ikkunalaudoilla on jo itämässä uusien kasvien siemeniä. Esikasvatuksessa on esimerkiksi purjoa, maustevihanneksia, tomaattia ja kesäkukkia.

Kaupunkiviljelystä on tullut suosittu harrastus ja se näkyy myös palstojen jonoissa. Helsingin kaupungilla on yhteensä 40 viljelyaluetta, joita se vuokraa eri yhdistyksille. Silti jonot ovat monessa paikassa pitkät. Palstaa voi joutua jonottamaan useamman vuoden ajan riippuen yhdistyksen jonotuskäytännöstä.

Hyötykasviyhdistys ry:llä on palsta-alueet Annalassa, Haagassa, Kumpulassa, Nummisuutarinpuistossa, Malmilla, Pakilassa ja Tapulikaupungissa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski kertoo, että tällä hetkellä heillä on jonossa 748 hakemusta.

– Tällä hetkellä Kumpulaan on jonotetaan kaikista eniten. Jonossa on 283 ihmistä. Seuraavana on Annala, jonne on jonossa 187 ja kolmantena on Haaga 168 hakemuksella. Vähiten jonoa on Pohjois-Helsinkiin, koska siellä on aika paljon omakotitaloalueita eli muutoinkin enemmän tilaa, Uski sanoo.

Vuoden isoisä Viljam Lösönen, 87, kasvattaa ruokaa kaupunkipalstalla ja kuntoilee tanssimalla: "Pari tuntia menee foxtrottia helposti putkeen"

Isot aarin palstat on jo muutaman vuoden ajan laitettu puoliksi, jolla on pyritty vastaamaan kysyntään. Hyötykasviyhdistys ry:lle pitää joka vuosi laittaa uusi hakemus palstasta. Uski kertoo, että vapautuvat palstat jaetaan arpomalla, jotta kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet.

Vuosaari-Seura ry vuokraa Fallpakkan ja Porslahden 500 viljelypalstan aluetta. Seuran palstavastaava Marja-Liisa Rautanen sanoo, että heillä on tällä hetkellä jonossa molemmille alueille yli 50 hakemusta. Toisin kuin Hyötykasviyhdistys ry:llä Vuosaari-Seuralla jonotuslista pysyy samana eikä hakemusta tarvitse uusia.

– Molempien alueiden listoilla on nyt nimiä viime vuodelta ja he ovat kärkipäässä. Jonotusaika voi olla pitkä, mutta sitkeys lopulta palkitaan: löytyy vihdoinkin se oma palsta. Melkein joka päivä sähköpostissa on kyselyä jonotuksesta ja lähes jokaiselle joudun sanomaan, että tänä kesänä ei palstaa saa, Rautanen kertoo.

Vapautuvien palstojen määrä vaihtelee paljon. Joskus niitä vapautuu kymmenen, joskus yksi. Pääsääntöisesti kaupunkiviljelijät, joiden ikäjakauma vaihtelee paljon, ovat sitoutuneita ja yhteisöllisiä harrastajia ja osalla on ollut vuosikymmeniä oma palsta.

– Siellä on yli kahdeksankymppisiä. Nyt myös nuoret kysyvät palstaa, Rautanen toteaa.

– Nyt käydään perheen kanssa paljon ja pienetkin lapset ovat mukana palstalla. Se on samalla retkipäivä, jolloin puuhastella yhdessä ja opitaan luontoyhteys. Lapset saavat kosketuksen maaperän mikrobistoon, ettei tule ylihygienisiä lapsia, jotka ovat allergisia kaikelle, Uski kuvailee.

Kaupunkiviljelyn suosioon vaikuttaa Uskin ja Rautasen mukaan kasvava kiinnostus ruuan alkuperää ja kasvisruokavaliota kohtaan. Molemmat sanovat harrastuksen tekevän hyvää niin keholle kuin mielellekin.

Eira viettää viljelypalstalla jopa 10 tuntia päivässä – Sampo kasvattaa viidakkokurkkua ja vesimelonia: "Perheen ruokalaskukin pieneni"

Aloittelevien viljelijöiden kannattaa kuitenkin muistaa, että palsta tuo omat velvoitteensa. Sitä hoidetaan Helsingin kaupungin ohjeiden mukaan ja hoitamattoman palstan vuokrasuhde voidaan irtisanoa. Välillä palstat kohtaavat myös ilkivaltaa.

– Alueilta on viety kasveja, työkaluja, pensastukia ja satoa. Siellä on myös käyty riehumassa ja viety tavaroita palstalta toiselle. Tämä on ikävä ilmiö ja olen pyytänyt poliiseja kiertämään alueilla silloin tällöin. Poliisin on kuitenkin vaikea tietää onko joku kaivaja omalla palstallaan vaiko ei. Hankala ongelma, Rautanen selvittää.

Kaupunkikasvisten laatu tutkittiin Helsingissä – 3 myrkkyä joutui suurennuslasin alle

Näin hoidat palstaa

Vinkit aloittelevalle kaupunkiviljelijälle

Kausi alkaa jo vuoden alussa taimien esikasvatuksella. Palstan valmistelu alkaa huhti–toukokuussa, kun maa sulaa roudasta. Kausi päättyy lokakuun tienoilla.

Palstan hoito aloitetaan monivuotisten rikkaruohojen kitkemisellä ja kompostin levittämisellä.

Kauden alussa maa-aines pehmennetään viljelykuntoon ja mietitään kasvien paikat palstalla. Viljelykierto on hyvä muistaa myös palstalla, jotta vältyttäisiin suuremmilta kasvitaudeilta. Muutaman vuoden välein maa kannattaa kalkita.

Samaan penkkiin kannattaa kylvää matala- ja syväjuurisia kasveja, jolloin ne itse muokkaavat maa-ainesta.

Helppoja ovat peruna, erilaiset salaattikasvit, sipuli, purjo, kurpitsat ja etenkin kesäkurpitsa, monet yrtit, pensaspavut, porkkana, herneet, retiisi, persilja ja tilli.

Palstalla kannattaa käydä säännöllisesti tehden vähän kerrallaan, jotta into viljelyyn säilyy. Palsta alkaa rehottaa nopeasti jo muutaman viikon tauon jälkeen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut