Työpaikka: Läpinäkyvyyttä kaupungin johtamisessa pitäisi lisätä, ehdotetaan pormestarimallista valmistuneessa tutkimuksessa.
Helsingin pormestarimalli sai kuntavaalien tuloksen heijastumaan selkeämmin kaupungin johtamiseen, mikä oli 2017 tehdyn uudistuksen tavoitteenakin, mutta keskitti samalla valtaa erityisesti pormestarille ja apulaispormestarille.
Riskinä on vallan elitistyminen ja etenkin pienten puolueiden aseman heikkeneminen valtuustossa.
Helsingin pormestarimallista on tehty akateeminen kokonaisarviointi Tampereen yliopistossa, jonka loppuraportti valmistuu pian. Hankkeen päätutkijana toiminut tutkijatohtori Anni Jäntti toteaa, että pormestarimalliin liittyy ikään kuin sisäänrakennettuna vallan liiallisen keskittymisen riski.
– Valtuuston asema ei ole ollut Helsingin päätöksenteossa niin vahva kuin on ollut tavoitteena.
Tilanteeseen voidaan puuttua esimerkiksi kaupungin hallintosäännöllä, jonka kautta on mahdollista delegoida vastuita. Toinen keino on lisätä vuorovaikutteisuutta ja sopia yhteisistä toimintatavoista.
Vaikka vaaleissa äänestettyjen valtasuhteiden halutaan näkyvän johtamisessa, voi politiikka tunkeutua myös liian syvälle operatiiviseen tekemiseen. Valtuustolle helmikuussa esitelty arviointi mainitsee muun muassa ”mikromanageerauksen” ja ohijohtamisen.
Pormestari- ja toimialamalli on avannut uusia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen on jäänyt kesken etenkin henkilöstön osalta, josta osa väsyy työtaakkansa alle, eikä sen vuoksi pysty uudistumaan.
– Lisäksi pormestarimalli lisää henkilöriippuvuutta, niin hyvässä kuin pahassa, Jäntti sanoo.
Pormestarin työssä persoona on vahvasti mukana. Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on näyttäytynyt vahvana Helsingin etujen puolustajana valtakunnallisesti ja ajanut voimallisesti muun muassa pääkaupungin kansainvälistymistä.
Jäntin mukaan kun valta vaihtuu, uudella pormestarilla voi olla erilaiset intressit edistää joitakin asioita. Silloin viranhaltijapuolella pitäisi olla kykyä paikata tilanne, etteivät asiat jää ilmaan roikkumaan.
Vallan ja johtamisen keskittymisessä huomionarvoista on Jäntin mielestä erityisesti se, että kaupungin strategisia tavoitteita viedään nykyisin eteen päin kaupungin johtoryhmässä sekä erilaisissa työryhmissä, joiden toiminta ei kuitenkaan ole julkista.
– Näistä voi olla vaikeaa saada tietoa, vaikka työryhmissä valmistellaan ihan keskeisiä asioita. Läpinäkyvyyttä olisi syytä lisätä, Jäntti toteaa.
Kaupungin johtamisessa on ollut myös kriisinpoikasta, kun valtuustokaudella on putkahdellut esiin tietoja riidoista Vapaavuoren ja apulaispormestarien – erityisesti muita puolueita edustavien – välillä.
– On ollut tulipalon alkuja, mutta tilanne ei ole kärjistynyt johtamisen kriisiksi, kuvailee Jäntti ja vertaa tilannetta joihinkin pienempiin kuntiin, joissa henkilöristiriidat ovat saattaneet jähmettää koko kunnan toiminnan.
Tutkijaryhmä toteaa arvioinnissaan, että kun eri toimijoiden rooleissa ja työnjaossa on epäselvyyttä, se myös osaltaan altistaa konflikteille.
