Reseptilääkkeiden reaalikustannukset ovat nousseet Suomen avoterveydenhuollossa 20 vuodessa 87 prosenttia, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Selvityksessä tarkasteltiin vuosia 1998–2017.
Valtaosa avohoidon lääkekustannuksista, 80 prosenttia, on tullut alkuperäislääkkeistä. Selvityksen mukaan alkuperäislääkkeiden valmistajat eivät ole lähteneet hintakilpailuun, kun niiden patentit ovat rauenneet ja kilpailijoiksi on tullut rinnakkaislääkkeitä.
Aalto-yliopiston, Etlan, THL:n ja VATT:in selvityksessä lääkkeiden hintoja tarkasteltiin tukkumyynnin perusteella. Kuluttajille myytyjen lääkkeiden määrästä ei siten ole varmaa tietoa, koska osa lääkkeistä on voinut vanhentua apteekkien varastoon.
Julkaisu on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lääkekustannusten kasvu oli voimakkainta ennen vuotta 2003, jolloin potilaille tuli mahdollisuus vaihtaa alkuperäislääke apteekissa halvempaan rinnakkaislääkkeeseen. Kustannukset kasvoivat selkeästi kuitenkin myös vuosina 2013–2017.
– Eri hoitovaihtoehtojen ja lääkkeiden välillä voi olla suuria hintaeroja. Parempi lääkäreiden informointi näistä kustannuseroista on yksi mahdollinen keino kustannusvaikuttavamman lääkehoidon valintaan, sanoo Helsinki GSE:n professori Otto Toivanen tiedotteessa.
Suomessa reseptilääkkeiden osuus tukkumyynnistä on selvästi suurempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa.
Korvattavien, lääkevaihdon tai viitehintajärjestelmän piirissä on lääkkeistä selvityksen mukaan entistä suurempi osa: vuonna 2004 osuus oli 30 prosenttia, vuonna 2017 jo 50 prosenttia. Tämän perusteella lääkekustannuksia voidaan merkittävästi hallita sääntelemällä korvattavuutta ja lääkevaihtoa.
Lue koko raportti (pdf) täältä.