Työntekijät raivostuivat: Helsinki ei maksa tulospalkkioita – "Lähes koko vuosi 2020 meni työuupumusta vastaan taistellessa"

Ei tipu. Keskimääräinen kaupungin työntekijän saama tulospalkkio vuonna 2018 oli 1350 euroa. Riitta Ketola
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Monia Helsingin kaupungin työntekijöitä pännii: työnantaja on ilmoittanut, että tulospalkkioita ei makseta vuodelta 2020.

Ei, vaikka moni työntekijä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on joutunut venymään äärimmilleen.

Kaupungin mukaan tulospalkkiojärjestelmän yhteinen rahoitusehto ei täyttynyt.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin Pia Pakarisen avoimessa keskusteluryhmässä erityisesti varhaiskasvatuksen työntekijät purkavat pettymystään. Päätöstä kuvaillaan Facebook-ryhmässä muun muassa pohjanoteeraukseksi ja mielivaltaiseksi.

Helsingin talous selvisi koronavuodesta oletettua paremmin valtion koronakompensaatioiden ansiosta. Viime vuoden tilinpäätöksen tulos oli 234 miljoonaa euroa parempi kuin talousarvio, ja lisäksi Asukkaiden Helsinki -yhteislistan Yrjö Hakanen huomautti maanantaina, että Helsingin kaupunki teki vuonna 2020 ylijäämää huimat 499 miljoonaa euroa.

Helsingin talous ei koronavuonna sakannutkaan pelätysti – valtion tuet kompensoivat verotulojen pienentymistä

Kaupunki kertoi viime viikolla tiedotteella antavansa henkilöstölle ylimääräisen virkistysedun, liikunta- ja kulttuuriseteleitä, käytettäväksi koronarajoitusten lievennyttyä. Tämä ele ei paljon lohduttanut Pakarisen ryhmässä tuntojaan purkaneita työntekijöitä:

– Lähes koko vuosi 2020 meni taistellessa koronaa ja työuupumusta vastaan. Taistelua jatkettu vuonna 2021. Kerta kaupunki lyö hanskat tiskiin niin lyön minäkin, eräs kommentoi Facebook-ryhmässä.

– Jos kaupungilla olisi tässä tilanteessa yhtään pelisilmää, niin nyt palkittaisi juuri kaikkia niitä ryhmiä, jotka ovat olleet koronasta huolimatta lähityössä ja pitävät kaupungin ja yhteiskunnan rattaita pyörimässä, toinen jatkaa.

Ryhmässä kummasteltiin myös, miksi naisvaltaiset alat eivät saa tulospalkkioita, mutta esimerkiksi kaupungin liikelaitos, miesvaltainen Stara maksaa. Kaupungilta kuitataan HU:lle, että sukupuoli ei liity asiaan, ja moni kaupungin liikelaitoskaan ei tulospalkkioita maksa.

Kaupungille sateli kyselyitä 500 miljoonan euron "piilottamisesta" tiedottamisessa – Tässä vastaus

Kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Gros sanoo HU:lle että tulospalkkioita ei voida maksaa missään toimialoilla ja virastoissa.

– Kaupungin tulospalkkiojärjestelmän rahoitusehtoa muutettiin vuoden 2020 alussa siten, että kaupungin yhteenlasketun toimintamenotavoitteen pitää alittua, jotta tulospalkkioita voidaan maksaa. Yhteinen rahoituspohja mahdollistaa sen, että toimialojen ja virastojen työntekijöillä on yhdenvertainen mahdollisuus tulospalkkion saamiseen. Aiemmin rahoitusehdot olivat toimiala- ja virastokohtaisia, Gros selvittää.

Vuosina 2015– 2018 maksetut tulospalkkiot ovat vaihdelleet noin 1,7-2,7 prosentin välillä palkkasummasta. Esimerkiksi vuonna 2018 keskimääräinen tulospalkkio oli 1 350 euroa per työntekijä.

Grosin mukaan poikkeusvuoden aikana kaupungin henkilöstössä on onnistuttu monin tavoin ja myös venytty ja joustettu, jopa toisiin tehtäviin. Siksi olisi ollut epäoikeudenmukaiselta maksaa tulospalkkioita siellä, missä suunnitelmista on pystytty pitämään kiinni ja toisaalta jättää ne maksamatta siellä, missä kriisi on aiheuttanut eniten uudelleensuunnittelun ja joustamisen tarvetta.

Gros kertoo, että kaupunki on panostanut viime vuosina työntekijöiden kertapalkitsemiseen, mikä tapahtuu lähellä kunkin yksikön toimintaa.

Yksiköt ja tiimit tietävät parhaiten, kenen suoritukset ovat poikkeuksellisen hyviä, ja siten Grosin mukaan myös palkitsemisen oikeudenmukaisuuden kokemus vahvistuu. Kertapalkitsemisen määräraha on ollut vuodesta 2019 lähtien prosentti palkkasummasta. Sen käyttö on vahvistunut tuntuvasti. Vuonna 2018 kertapalkitsemiseen käytettiin noin 3 miljoonaa euroa, 2019 noin 10 miljoonaa euroa ja 2020 noin 13 miljoonaa euroa.

– Tämän lisäksi sosiaali- ja terveystoimialalle myönnettiin loppuvuodesta 0,5 prosentin palkkasummaa vastaava lisäbudjetti, noin 2,1 miljoonaa euroa, ylimääräiseen kertapalkitsemiseen. Sosiaali- ja terveystoimialan lisäbudjetin raamissa olevat kertapalkkiot maksetaan maaliskuussa 2021, Gros kertoo.

– Suosittelemme myös, että työyhteisössä kerrotaan avoimesti kuka kertapalkitsemisen saa ja millä perusteilla.

Tänä vuonna kaupunki jatkaa palkkakehitysohjelmansa toteuttamista. Palkankorotus on luvassa muun muassa lähihoitajille, nuoriso-ohjaajille, lastenhoitajille sekä palomiehille.

Helsinki mukaan valtakunnalliseen kokeiluun – osassa päiväkoteja esikoulu alkaa jo 5-vuotiaana

Roima ylijäämä

"Tieto piilotettiin 228-sivuiseen tilinpäätöskirjaan"

Asukkaiden Helsinki -yhteislistan kuntavaaliehdokas, entinen SKP:n kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen lähetti maanantaina toimituksiin tiedotteen todeten, että Helsingin kaupunki teki vuonna 2020 ylijäämää 499 miljoonaa euroa ja kaupunkikonserni yhteenlaskettuna vielä enemmän.

– Tilinpäätöksestä julkaistussa tiedotteessa ei kuitenkaan edes mainita 500 miljoonan euron ylijäämää. Tieto löytyy vain, jos etsii 228-sivuisesta tilinpäätöskirjasta. Halutaanko ylijäämästä vaikenemalla peitellä sitä, että palveluja on tietoisesti alibudjetoitu? Hakanen kysyi.

Hakasen mukaan Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen joka vuosi ylijäämää:

– Sitä on kertynyt kaupungin taseeseen jo 6,1 miljardia euroa. Se on tolkuttoman paljon, kun vuotuiset toimintamenot ovat näinä vuosina olleet 3,1 – 4,7 miljardin tasolla. Kaiken lisäksi kaupungilla on lainasaatavia kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

Valtion avustusten ansiosta koronakriisin vaikutukset kaupungin talouteen jäivät viime vuonna lähes neutraaleiksi. Samaa ei voi sanoa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden osalta, Hakanen painottaa.

– Kun tilinpäätöstä käsiteltiin äskettäin kaupunginhallituksessa, kukaan ei kuitenkaan esittänyt 500 miljoonan ylijäämistä siirrettäväksi yhtään ainoaa euroa palvelujen resurssien lisäämiseen tai muihin kiireellisesti lisää rahoitusta tarvitseviin kohteisiin.

– Kun ylijäämiä alettiin aikoinaan kerätä, sitä perusteltiin varautumisella pahan päivän varalle. Nyt elämme keskellä koronakriisiä ja kiihtyvää ilmastonmuutosta, työttömyys on kasvanut Helsingissä vuodessa 60 %, potilasjonot pidentyneet tuhansilla, lasten ja nuorten ongelmat kärjistyneet, kulttuurin ja monien muiden alojen talous romahtanut… Eikö tämä ole ”paha päivä”, jolloin ylijäämistä pitää ohjata tuntuvasti lisää rahaa kaupungin palveluihin, työllistämiseen ja muihin perustehtäviin? Hakanen ihmettelee.

Päiväkotien kriisiin löytyi toimiva keino Helsingissä – opettajille maksettiin palkkioita 69 000 euroa enemmän kuin viime vuonna

Huhtikuussa firmat lähettivät sairaaloihin ilmaisia energiajuomia ja ruokaa, sitten suomalaisten asenne koronaan muuttui –  sairaanhoitaja Elina kertoo pahenevasta uupumuksesta: "Sitä ajatusta oli vaikea hyväksyä"

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut