Viime vuonna yhä useamman suomalaisen identiteetti yritettiin varastaa. Kaikkiaan identiteettivarkauden kohteeksi joutui 760 000 suomalaista, kun luku vuotta aiemmin oli 585 000. Varkauden uhriksi joutui 45 000 eli näin monen identiteetti päätyi varkaiden haltuun.
Näin laskee vakuutuspalveluyritys Mysafety teettämänsä kyselyn perusteella.
Kyselyssä prosentti kertoi, että heidän identiteettinsä oli varastettu viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Koko väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa 45 000:ta. Uhrien määrä ei ole kasvanut edellisestä vuodesta.
– Se, että 45 000 suomalaista menetti identiteettitietonsa viime vuoden aikana, on järkyttävää. Kun menettää tietonsa, niitä ei saa koskaan takaisin. Tämän vuoksi uhrin asemasta on vaikea päästä ikinä pois, kommentoi Mysafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan 17 prosenttia suomalaisista on joutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana identiteettivarkausyrityksen kohteeksi eli heidän identiteettinsä on yritetty varastaa.
Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa joku vie toisen henkilön henkilötietoja ja käyttää niitä erehdyttääkseen kolmatta henkilöä.
Ei ole mitään ulkoista perinteistä muuttujaa, joka altistaisi identiteettirikokselle.
Toimitusjohtaja Niclas Fagerlund, Mysafety
– Ei ole mitään ulkoista perinteistä muuttujaa, joka altistaisi identiteettirikokselle. Jokainen on asuinpaikasta, työnimikkeestä, koulutuksesta, sukupuolesta, iästä ja niin edelleen riippumatta yhtä altis tälle rikostyypille, kertoo Fagerlund tiedotteessa.
Noin joka toinen identiteettivarkauden uhri menettää rikoksen vuoksi rahaa. Summat ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin maltillisia, yleensä korkeintaan sata euroa.
Identiteettivarkaat väijyvät tutkimuksen mukaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kaikista viime vuonna tehdyistä identiteettivarkauksista tapahtui tutkimuksen mukaan 33 prosenttia ja tietomurron yhteydessä 11 prosenttia.
Myönteistä on, että tutkimuksen mukaan suojautuminen identiteettivarkauksilta parani koronavuonna. Tähän ovat johtaneet paljon julkisuutta saaneet tietovuodot, hakkeroinnit ja muu uutisointi.
Lähes joka neljäs (24 prosenttia) suomalainen aloitti koronavuoden aikana kaksinkertaisen tunnistuksen käytön, melkein yhtä moni (23 prosenttia) on ottanut tavaksi vaihtaa säännöllisesti salasanansa ja runsas viidennes (22 prosenttia) on aloittanut vahvojen salasanojen käytön.
Kyselytutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Vastaukset kerättiin 12.–22. helmikuuta 2021 valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, jossa otos on painotettu iän, sukupuolen sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä.
Tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
