Vain muistomerkki jäi – Natsimielinen kirjailija määräsi huvilansa hävitettäväksi Meilahdessa

Historia: Valkoisen huvilan kohdalle pystytettiin vuonna 1971 patsas.

Kirjailija Maila Talvio (1871-1951) sai 1970-luvulla patsaan Meilahteen. Sakari Nupponen
Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Lenkkipolku kiertää sopivan kaukaa. Seurasaarentiellä kulkee sininen bussi. Näiden väliin maastoutuu muistomerkki niin kesä- kuin talvisäällä.

Pystyssä ovat ikihongat, joita kirjailija Maila Talvion kerrottiin rakastaneen. Ne saivat osumia sodan pommituksissa.

Tällä paikalla oli aikanaan yksi Meilahden huvila-alueen merkittävimmistä kiintopisteistä: kukoikistava puutarha ja sivistyskoti. Talvion ja hänen miehensä kielitieteilijä professori J.J. Mikkolan koti oli nimeltään Laaksola. 1884 valmistunut Meilahden huvila 5 oli kuuluisa hedelmätarhastaan ja uimahuoneestaan.

Kun kulttuuriälymystö pitkään sodan jälkeen – aina 1980-luvulle oli kallellaan stalinismiin ja rähmällään Neuvostoliittoon, meno 1930-luvulla oli aivan toisensuuntainen.

Kesällä 1936 kansallispukuun sonnustautunut Maila Talvio tarjoili Lyypekissä suomalaista talonpoikaisruokaa kolmannen valtakunnan pääideologille Alfred Rosenbergille ja kansallissosialistisen naisliiton valtakunnanjohtajalle Gertrud Scholtz-Klinkille. Kuva tapahtumasta löytyy Otavan arkistoista.

Laaksola-niminen huvila tuntemattoman kuvaajan ikuistamana. Helsingin kaupunginmuseo

Saksan-ystävien lisäksi huvila oli muun muassa Satakuntalaisen osakunnan opiskelijoiden, kirjailijoiden ja tiedemiesten kokoontumispaikka. Mikkola oli osakunnan inspehtori.

Lapseton Talvio olisi halunnut huvilastaan museon. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ottanut testamenttilahjoitusta vastaan, vaikka Talvion tuotannossa Helsinki oli mitä näkyvimmällä paikalla.

– Aika oli sellainen. Saksan-kontaktit leimasivat jopa (lauluyhtye) Harmony Sistersin. Talvio suivaantui kaupungille, ja määräsi huvilan purettavaksi. Osakunta sai mahtavia esinelahjoituksia, Helsingin kaupunginarkiston erikoistutkija Martti Helminen kertoo.

Talvio kuoli 1951. Filosofian kunniatohtoriksi hänet kuitenkin promovoitiin Helsingin yliopistossa 1950.

Rakennukset purettiin 1954. Puutarha, viljelysmaat ja puistometsä saivat vesakoitua ja rannan ruovikko rehevöityä. Taiteilijakodin sisätilat oli ehtinyt ikuistaa Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistoon Constantin Grünberg maaliskuussa 1953.

Huvilan sisätilat. Constantin Grünberg

Puretun valkoisen huvilan kohdalle pystytettiin vuonna 1971 Laila Pullisen suunnittelema muistomerkki ”Itämeren tytär”. Rakennuksen kivijalan Pullinen toivoi jätettäväksi paikalleen nurmimuotojen alle, mikä toteutuikin.

Maila Talvion puisto rakennettiin vuonna 1993 maisemaarkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnitelmien mukaan. Aaltoilevat pinnanmuodot ja kaksi tekolampea tekevät puistosta omaleimaisen. Sen reunassa kulkeva ulkoilureitti on yksi Meilahden–Seurasaaren alueen suositumpia.

Lähin naapuri on tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi. Sen isännän voi nähdä lenkillä tai ulkoiluttamassa koiraansa puiston liepeillä – turvamies kannoillaan.

Talvisodan aikaan viereisen kallion ruutikellareissa toimi väistötiloissa puolustusministeriö. Karjalaislähtöinen sittemmin tuusulalaistunut puolustusmisteri Juho Niukkanen asusteli taiteilijakodissa ja nukkui yläkerrassa Mikkolan vuoteessa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut