Elina Mäkelän kerrostalokolmio on kuin viidakko – viherkasveilla omistajansa mukaan jopa omia persoonallisuuksia: "Ne ovat meille rakkaita lapsia"

Koti: Elina Mäkelän ja Kimmo Tallqvistin hoidettavana on kymmeniä viherkasveja. Ne saavat niin paljon hoivaa ja rakkautta, ettei kasvilamppujakaan tarvita.

Elina Mäkelän lapsenlapsi Gabriel, 9, oppi pienestä pitäen, ettei kasveja saa käsitellä kovakouraisesti, vaan niitä pitää paijata. Anniina Virtanen
Anniina Virtanen

Anniina Virtanen

Elina Mäkelän ja Kimmo Tallqvistin kolmen huoneen asunnossa ikkunoista on vaikea nähdä ulos. On peikonlehteä, kumipuuta, kaktusta, anopinkieltä... Moni kasvi yltää jopa kattoon saakka.

Kun Mäkelä alkaa kertoa hänen kymmenistä eri kasveistaan, juttua riittää. ”Ne” ovatkin ”he”, ja lisäksi niillä on omia persoonallisuuksia.

– Tämä on esimerkiksi ihan riesa ja osoittaa aina mieltään, Mäkelä sanoo.

Yli 700 jonottaa viljelypalstaa Helsingissä ja odotus voi kestää jopa vuosia – kaupunkiviljelijät ovat hyvin sitoutuneita: "Siellä käy yli kahdeksankymppisiä"

Elina Mäkelä on hurahtanut myös apinoihin. Ainakin ne sopivat pariskunnan viidakkotunnelmaan. Anniina Virtanen

Myös kumipuu elää Tallqvistin mukaan omaa elämäänsä ja siitä kuuluu ihan natina, kun se kasvaa ja liikkuu.

Moni kasvi on peräisin vuodelta 2000, kun Tallqvist muutti Kontulan asuntoon. Mäkelä muutti muutamaa vuotta myöhemmin samaan asuntoon, ja niin viherkasveja alkoi pikkuhiljaa kertyä.

– Tuo kasvi on ainakin 80 vuotta vanha. Se on hänen mummoltaan, Mäkelä osoittaa miestään Tallqvistia.

Käsiin kuoleville huonekasveille saa konsulttiapua – "Kysyntää ei ole aiemmin ollut näin laajasti", sanoo kotikäyntejä tekevä puutarhuri

Asunnon kaikkien kolmen huoneen ikkunan edustat ovat täynnä mitä erilaisempia ja kokoisia viherkasveja.

– Kukkia emme halua, koska niistä syntyy niin paljon roskaa. Meillä on yksi roskaava kasvi ja kutsumme sitä siksi ”Rämpäksi”, Mäkelä kertoo.

Hän tosin on saanut viherkasvinsakin kukkimaan. Etenkin nyt kevään lähestyessä ja valon lisääntyessä moni viherkasvi tekee tuoksuvia kukkia.

Kun ruukut loppuvat kesken, Elina Mäkelän täytyy keksiä luovia ratkaisuja. Anniina Virtanen

Tilaa tai oikein ruukkujakaan ei tahdo riittää. Yksi Mäkelän teepannu on päässyt kukkaruukuksi, kun muutakaan ei enää ollut.

– Saan aina sanomista. Minulle on sanottu, että saan porttikiellon, jos tuon kierrätyskeskuksesta tai ostan yhtään kasvia enää, Mäkelä katsoo merkitsevästi Tallqvistia.

Tallqvist ei siksikään halua kierrätyskeskuksesta kasveja, koska ne voivat tuoda mukanaan ei-toivottuja tuholaisia kasveihin. Ne leviävät helposti kasvista toiseen ja niistä voi olla vaikea päästä eroon. Kasvitkaan eivät voi silloin hyvin. Oli kasvi sitten ostettu tai saatu, se päätyy aina ensin noin viikon karanteeniin vessaan.

Mäkelälle tulee aivan kylmät väreet, kun ajattelee, että jokin tuholainen leviäisi hänen kasveihinsa.

Perunoita ja marjoja voi kasvattaa myös parvekkeella– Helsinkiläisäiti Rita: "Haluan, että 5-vuotias poikani näkee, mistä ruoka tulee"

Kasveilla on jo niin paljon kokoa ja vuosia takana, että niillä on jo rahallista arvoa. Lisäksi kasvit ja niiden pistokkaat kasvavat niin holtittomasti, että niitä pitääkin välillä myydä. Tallqvist hinnoittelee kasvit 15 euroa per elinvuosi. Esimerkiksi kymmenen vuotta suureksi kasvanut viikuna maksaisi siis 150 euroa.

– Nämä ovat paljon sitkeämpiä kuin tarhoissa kasvatetut. Täällä ne ovat kasvaneet luomusti ilman keinovaloja, Tallqvist sanoo.

Vaikka kasveja menee myyntiin vain silloin tällöin, Mäkelän on silti aina haikeaa luopua niistä.

– Nämä ovat meidän hoidokkeja. Kuin rakkaita lapsia, Mäkelä kuvailee.

Kuvat: Tämä helsinkiläiskoti on sisustettu 1950-luvun tapaan – "Silloin kaikki oli siroa ja ihmisläheistä"

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut