Uhka: Islaminopetuksen tahdotaan pysyvän kouluissa, poissa moskeijoista.
Islaminuskon opetusta ei haluta päästää Helsingissä luisumaan moskeijoissa annettavan opetuksen suuntaan, vaan se halutaan pitää edelleen peruskoulujen ja lukioiden käsissä.
– Kaikkein tärkeintä on se, että islamin opetuksessa noudatetaan virallista opetussuunnitelmaa. Vain se takaa sen, että uskonnonopetus on riittävän tasokasta, kertoo erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen Opetusalan ammattijärjestöstä.
– Jos opetus annettaisiin esimerkiksi moskeijoiden ja siellä vierailevien imaamien varaan, kouluilla ei olisi lainkaan tietoa siitä, minkä tasoista tuo opetus olisi.
Vaarana voi olla se, että tämä vaikuttaa etenkin herkässä kehitysvaiheessa oleviin nuoriin.
Lyhykäisen mukaan opettajien tulee havainnoida tarkasti, mikäli kouluissa ilmenee merkkejä nuorten radikalisoitumisesta – olipa ääriajattelu sitten millaista tahansa.
Seurattavien joukossa on terrorismin rahoittajia.
– Tämä kuitenkin vaatii, että kouluissa on riittävä määrä henkilökuntaa, jotta kullakin opettajalla olisi aikaa kohdata oppilaita.
Radikalisoituvan nuoren tunnistaa Lyhykäisen mukaan silmiinpistävän muuttuneesta käytöksestä.
– Tavallisesta, avoimesta nuoresta voi tulla esimerkiksi hiljainen ja vetäytyvä tai hän voi muuttua puheissaan aggressiiviseksi. Radikalisoitumisen merkkejä saattaa olla myös hyökkäävä käytös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Lyhykäinen pohtii.
Suojelupoliisi seuraa aktiivisesti etenkin radikaali-islamistiseen toimintaan osallistuvia henkilöitä, joita se pitää kansallista turvallisuutta uhkaavina.
– Terrorismin torjunnan kohdehenkilöistä valtaosa kytkeytyy juuri tähän radikaali-islamistiseen toimintaan, mutta joukossa on myös muun muassa äärioikeistolaisen terrorismin kannattajia, kertoo Supon viestintäpäällikkö Milla Meretniemi.
Supon seuraamien henkilöiden määrä on viimeisten vuosien aikana kasvanut merkittävästi.
– Kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390. Näiden henkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvasti, Meretniemi kertoo.
Hän ei kuitenkaan halua kertoa julkisuuteen seurattavien ääri-islamistien määrää.
– Operatiivisista syistä emme voi eritellä tarkemmin kohdehenkilöiden ideologista jakaumaa. Tilanne myös elää, sillä kohdehenkilöiden listaa päivitetään jatkuvasti.
Hän myöntää, että kohdehenkilöiden määrä on kasvanut 2010-luvulla.
– Tähän kehitykseen on vaikuttanut erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktialueille suuntautunut vierastaistelijailmiö.
Meretniemen mukaan eri viranomaiset tekevät jatkuvaa yhteistyötä kohdehenkilöiden seurannassa.
– Kohdehenkilöitä on erilaisia. Joukossa on esimerkiksi mahdollisia terrorismin rahoittajia tai propagandan levittäjiä. Osalla kohdehenkilöistä on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa, Meretniemi myöntää.
Supon tuore vuosikirja julkaistiin kuluvan viikon tiistaina. Sen mukaan Suomessa on perheitä, joissa radikalisoituminen on kulkeutunut jo kolmanteen sukupolveen.
Vuosikirjan mukaan lapset saattavat kasvaa pienestä pitäen radikaalissa ympäristössä – ja siksi näiden radikaalien verkostojen vahvistumista on ennaltaehkäistävä.