Kuluvana keväänä ympäri Helsinkiä on kaadettu runsaasti puita niin puistoista, metsistä kuin katujen varsiltakin.
Maaliskuussa puita on laitettu nurin muun muassa Sibeliuksenpuistossa, Kaisaniemenpuistossa kuin Kulosaaressakin.
Viime maanantaina kaatoja tehtiin Meilahdessa ja Munkkivuoressa.
Kaupunkilaiset ihmettelevät, miksi metsurit ahkeroivat erityisen paljon juuri nyt.
– Puunkaadot johtuvat nyt siitä, että puistot ja metsämaastot vaurioituvat herkästi työkoneiden alla. Vielä jäässä oleva maa suojaa niitä, kertoo kaupungin metsävastaava Vesa Koskikallio.
– Ja joka tapauksessa kaatotoimet on tehtävä ennen lintujen pesintäkauden alkua.
Helsingin puiden kunto on Koskikallion näkemyksen mukaan vähintäänkin tyydyttävä.
– Kouluarvosanaksi antaisin ehkä kahdeksikon. Pahimmat kiusat ovat erilaiset kääpälajit ja tuholaisista etenkin kirjanpainajat.
Keskuspuiston metsänhoitotoimet herättävät aina runsaasti keskustelua.
– Keskuspuistossa on kaikkiaan satakunta kilometriä erilaisia kulkureittejä, joiden varrelta lahoimmat puut on kaadettava. Emme voi ottaa sitä riskiä, että puita kaatuisi ohikulkijoiden päälle, Koskikallio mainitsee.
Edellisen kerran Keskuspuisto on käyty kokonaan läpi hoitotoimien osalta vuonna 2003.
– Uskon, että lähivuosina uusi läpikäyminen on taas ajankohtaista.
Toisinaan myös ihmisten toiminta tuhoaa puustoa Helsingissä. Esimerkiksi Käpylässä on kuollut nelisenkymmentä vanhaa kuusta – syyksi epäillään läheisen tien talvisuolausta.
– Kyse on todennäköisesti siitä, että vuosina 2017–2018 tiesuolana käytettiin natriumkloridia perinteisen kalsiumkloridin sijasta. Paras vaihtoehto olisi ollut kaliumformiaatti, Koskikallio kertoo.
Suolauksen vuoksi pystyyn kuolleet puut sahattiin 5–6 metrin korkuisiksi pystypökkelöiksi, jotka ovat elintärkeitä monille lintulajeille ja hyönteisille.
Kuusten latvaosat jätettiin maatumaan maastoon, sillä lahopuun määrä Helsingin metsissä on vähentynyt, ja moni lahopuusta riippuvainen eliö on uhanalaistunut.
Helsingin kaupunki myy kaatamansa puut eteenpäin joko hakkeena tai puutavarana. Tuotto on yhteensä noin 5 000 mottia puuta, mistä kertyy kaupungin kassaan jopa 500 000 euroa vuodessa.
– Helsinki poikkeaa muista kaupungeista siinä, että meille ei ole annettu mitään kiintiöityä tuottotavoitetta, Koskikallio kertoo.
2
