Husilta uhkakuva syöpälääketutkimusten vähenemisestä Suomessa –  "Voivat olla potilaan viimeinen toivo"

Hus: Potilaiden pääsy syöpälääketutkimuksiin voi heikentyä, jos nykyinen sote-esitys toteutuu. Tutkimusjohtaja on huolissaan rahoituksen vähenemisestä.

Husin tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan mielestä lakiesitys ei turvaa yliopistollisten sairaaloiden tutkimusta ja opetusta. Hus
Aapo Siippainen

Aapo Siippainen

Syöpäsairaiden potilaiden mahdollisuus päästä Suomessa järjestettyihin kansainvälisiin lääketutkimuksiin saattaa heikentyä merkittävästi, jos sote-uudistus toteutuu Husin kannalta huonoimman skenaarion mukaan.

Näin ajattelee muun muassa Husin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta, jonka mukaan tutkimusrahoitus on unohdettu hallituksen sote-esityksessä lähes täysin.

– Haluamme olla valovoimainen tutkimuslaitos, joka vetää puoleensa kansainvälisiä lääketutkimuksia. Niiden kautta suomalaiset pääsevät uusimpien hoitojen ääreen, joita yhteiskunta ei pysty vielä järjestämään. Ne voivat olla potilaan viimeinen toivo. Tutkimusprotokolla lisää osaamista ja tarjoaa potilaalle ilmaisen lääkkeen.

Pitkäranta on huomannut, että lääketeollisuuden tutkimusten määrät eivät ole Husissa viime aikoina enää kasvaneet.

– Kilpailijat pohjoismaissa ovat onnistuneet kasvattamaan tutkimuksia. Esimerkiksi Kööpenhaminassa syöpälääketutkimus on volyymiltään paljon isompaa kuin meillä.

Uusien tutkimuslupien määrä on Husissa ollut viime vuosina noin 700. Pitkäranta kertoo, että tutkimuksia on meneillään yli 2000 ja niissä on mukana tuhansia potilaita.

Pitkäranta sanoo, että hoitojen pitäisi perustua näyttöihin, joka voi tulla vain tutkimuksen kautta.

– Jos sitä ei voida tehdä, annetaan potilaalle vanhanaikaisia, kenties tehottomia hoitoja. Esimerkiksi koronakriisi on osoittanut, miten tärkeää tutkimus on. Diagnostiikkaa ja rokotteita ei polkaista pystyyn hetkessä.

Syöpätutkimuksen tasoa Pitkäranta pitää Suomessa edelleen hyvänä.

– Varsinkin Helsingissä tilanne on hyvä. Pystyisimme vielä parempaankin, mutta työ hidastuu, jos rahaa ei ole.

Yliopistosairaaloiden nykyrahoituksesta noin kymmenen prosenttia menee tutkimukseen ja koulutukseen. Husissa pelätään, että uusi rahoitusmalli vähentäisi tästä noin puolet.

Pitkäranta sanoo, että suunnitellussa sote-mallissa ei ole mahdollisuutta kunnille maksettaviin kompensaatioihin.

Pahimmassa tapauksessa Suomen viiden yliopistollisen sairaalan tutkimusta rahoitettaisiin vain valtion tuella, jonka määrä on yhteensä 21 miljoonaa euroa.

–  Tämä summa ehkä säilyy, mutta sen pitäisi olla kaksinkertainen. Tutkimuksen kulut nousevat koko ajan. Kohta olemme siinä tilanteessa, ettei akateemista tutkimusta ole mahdollista tehdä nykyiselläkään rahamäärällä.

Pitkäranta muistuttaa, että myös opetukseen on tulossa lisäkustannuksia. Heikentyvä rahoitus kiihdyttää noidankehää.

– Nythän tiedetään, että terveydenhuollon vetovoima ei ole sama kuin ennen. Korkealaatuinen opetus vetää opiskelijoita. Mutta jos ei ole rahaa järjestää laadukasta opetusta, niin opiskelijat kaikkoavat, eikä meillä ole riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut