Tammikuussa saattohoitoon siirtyneellä Jyrki J. Kasvilla pitää vielä haastatteluhetkellä kiirettä. Hän kokoaa novellikokoelmaa, kun olo sallii. Kotihemodialyysihoito kuluu nopeammin keskustellessa. Silloin on hyvä hetki haastattelulle.
Kasvi on sairastanut syöpää vuodesta 2003.
Kasvista on sairastaessa ollut yllättävintä kohdata byrokratian jäykkyys ja sekasotku.
– Tässä elämäntilanteessa potilaan pitää etsiä, selvittää ja kaivella, kun lääkäritkään eivät ehkä tiedä kaikkea.
Helmikuussa Kasvi kertoi blogissaan uudesta lupaavasta syöpälääkkeestä, jolla ei kuitenkaan ole myyntilupaa Euroopassa. Ihmiset kokosivat Kasvin mukaan adresseja ja ovat olleet valmiita tukemaan lääkkeen hankkimista Yhdysvalloista.
Lohduttelu, vuoden päästä asiat ovat paremmin, ei auta saattohoidossa elävää.
– Vuosi tuntuu nopealta, mutta kuolemaa odottavalle se on pitkä. Vuosittain Euroopassa kuolee 49 000 ihmistä pelkästään urologisiin syöpiin.
Terveysteknologia pitääkin Kasvin mielestä sisällään isoja eettisiä kysymyksiä, joiden perässä sääntely ei kerta kaikkiaan pysy.
Viiden vuoden sisällä alalla nähdään hänen mukaansa suuri murros. Nähtäväksi jää, missä vaiheessa lainsäädäntö ja siihen liittyvät prosessit tukevat teknologian suomia mahdollisuuksia.
Poliitikon uransa Jyrki J. Kasvi aloitti nuorsuomalaisena idealistina. Hän koki, että yhteisten asioiden eteen on tehtävä jotain. Ehdokkuus johti valintaan. Siitä kaikki sai alkunsa. Kasvi ymmärtää taustojensa takia perussuomalaisia.
– Minulla oli samanlaisia ajatuksia, kun lähdin politiikkaan.
Hyvin nopeasti hän kuitenkin huomasi, että muut on otettava huomioon. Neuvottelemaan on pakko oppia, jotta saa asioita eteenpäin.
– Politiikka on siitä erikoista, että se vaikuttaa tylsältä, kun kaikki toimii hyvin.
Vihreiden ryhmän Kasvi on kokenut debatoinnin kannalta mielekkääksi. Mistään esimerkiksi taloudellisesta päätöksestä ei ole ollut mahdotonta tehdä linjausta.
– Olemme onnistuneet käymään järkevää keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Se, mitä on mahdollisuus viedä siitä eteenpäin, on toinen asia.
Ehkä tärkeintä politiikassa on Kasvin mielestä osata sanoa: ei. Tutkijana hän koki kaksi kertaa uupumisen, ja tietää, miten se hiipii varoittamatta kehoon. Oman avustajan saaminen olikin yksi eduskuntavaalikampanjointiin lähdön motivaattori.
– En ole systemaattinen, enkä järjestelmällinen, enkä ole yrittänyt korjata sitä ominaisuutta itsessäni. Mihin kosken kalenterissani, siitä on tullut vain sotku. Annoin aloittaessani kaikki oikeudet avustajalleni. Se oli helpottavaa.
Espoon politiikkaa vuodesta 1997 lähtien seuranneen Jyrki J. Kasvin mielestä isoin kysymys on, haluaako Espoo olla kaupunki vai lähiö.
– Nyt kaupunkiajattelu näyttäisi olevan niskan päällä.
Sitä on vahvistanut länsimetron vaiheittainen valmistuminen, mikä on houkutellut ympärilleen huomattavasti ennakoitua enemmän rakentamista.
– Länsimetro on Suomen historian onnistunein joukkoliikennehanke.
Se on jopa niin menestynyt, että matkustajamäärät ovat yllättäneet päättäjät. Myös Kasvin. Hän tunnustaa olleensa alun perin sitä mieltä, että pikaraitiovaunu olisi riittänyt. Nyt metronkin kapasiteetin arvioidaan olevan äärimmillään, varsinkin kun toinen osuus valmistuu.
– Matinkylää ei ollut mitoitettu pääteasemaksi. Matkustajamäärien piti olla vasta vuosien kuluttua tällaisia, Kasvi myöntää.
Metron suosio vaikutti hänen mukaansa myös esimerkiksi auto- ja pyöräparkkien tarpeeseen.
– Ei näitä asioita osattu ennakoida tilasuunnittelussa. Jos minulta, pyöräilyn edistäjältä, olisi etukäteen kysytty, miten suosituiksi kaupunkipyörät tulevat, olisi veikkaukseni menneet pieleen. Nyt niitä näkee joka paikassa.
Pitkä haastattelu keskeytyy. Lääkäri tulee. Monipolviset ajatukset jäävät mieleen. Haastattelunsa aikana Kasvi totesi: jos haluat saada minut kiinnostumaan, kerro jotain sellaista, mistä en tiedä. Onko sellaista? Pitkä ura poliitikkona, tietotekniikan journalistina ja tekniikan alan tutkijana, kiinnostus humanismista ja loputon uteliaisuus ovat varmistaneet sen, että mahdollisuus löytää sellaista jää kapeaksi.
2
