"Lounasmarkkina voi Helsingin keskustasta kadota lähes kokonaan" – HU kysyi ravintola-asiantuntijoilta, mitä korona muuttaa pysyvästi
2
NoHon Mikonkadun burgeriravintolassa odotellaan noutoruokaa ja lähetit käyvät kuskaamassa sitä. Sakari Nupponen
Katso isompi kuvaNoHon Mikonkadun burgeriravintolassa odotellaan noutoruokaa ja lähetit käyvät kuskaamassa sitä. Sakari Nupponen
Ravintolat: Kysyimme asiantuntijoilta mikä muuttuu.
Sakari Nupponen
– Käteistä rahaa käytetään entistä vähemmän, aloittaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n pääekonomisti Ari Peltoniemi hyvin käytännönläheisesti.
Kriisistä selviytyvät yritykset ovat hänen mukaan aiempaa tehokkaampia ja innovatiivisimpia. Tuottavuus lisääntyy. Ravintolasta kotiin ostetun ruoan määrä kasvaa. Työaikainen lounasruokailu voi vähentyä, jos etätyötä tehdään entistä enemmän.
Pörssiyhtiö NoHo:n toimitusjohtaja Aku Vikström vakuuttaa, että ravintolamarkkinan pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat kaikesta huolimatta positiiviset.
– Tätä edistävät yleiset kuluttajatrendit: urbanisaatiosta elämystalouteen ja yleinen ulkonasyömisen kulttuurin kehitys, hän sanoo.
Haaga-Helian yliopettaja VA Heikkinen muistuttaa, että päivittäistavarakauppaistuminen on ilmiö maailmalla. Heikkisen eritysalaa ovat matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluinnovaatiot.
Ravintolan ja kaupan raja-aita siis hämärtyy.
Vikströmin mukaan koronan myötä ravintolaruoalle onkin auennut uusi pelikenttä kotona syömisen markkinaan.
– Se vaatii vielä laadun ja liiketoimintamallien kehitystyötä, mutta markkina on seitsemän kertaa suurempi kuin ravintoloissa syömisen markkina.
Sitten Vikström lataa ennustuksen, joka ravistelee eurooppalaistyylistä kaupunkikulttuuria ja elämäntapaa:
– Lounasmarkkinan kuihtuminen sen sijaan jatkuu, ja riippuen siitä millaiseksi ilmiöksi etätyö jää, voi olla, että se katoaa Helsingin keskustasta lähes kokonaan.
Toisaalta hän muistuttaa yhden kaupunki-ilmiön pysyvyydestä:
– Yöelämän puolella meille on syntynyt vuodessa jo yksi kokonainen ikäluokka, joka ei ole ehtinyt yökerhoissa käymään. Rokotusten ja koronan selättämisen jälkeen sosiaalisten kanssakäymisten merkitys ihmisten elämässä korostuu. Ravintolat ovat tähän jatkossakin suosittu alusta, Vikström uskoo.
Koronasta huolimatta on uutisoitu myös uusien ravintoloiden avauksia ja yrityskauppoja. Joku laajentaa parhaillaankin.
– Yritysostoja on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin, mutta isompaa syytä niiden yleistymiseen ei ole. Ala ei ole ollut, eikä ole jatkossakaan, kovin keskittynyt verrattuna moneen muuhun, kuten esimerkiksi päivittäistavarakauppaan, Peltoniemi huomauttaa.
NoHo osti alkuvuonna Bryggeri Helsingin ja Allas Sea Poolin ravintolat.
– Seuraamme markkinaa aktiivisesti, mutta oma fokus on juuri nyt tässä koronataistelun loppusuorassa, ja se on kyllä enemmän puolustuspeliä. Emme myöskään halua hyödyntää väärällä tavalla muiden yrittäjien ahdinkoa, Vikström sanoo.
Heikkinen muistuttaa, että kotimaan matkailu voittaa nyt massaturismin kustannuksella, eikä vain hetkellisesti.
– On ennustettu sen loppua. Sen kuitenkin ratkaisevat saksalaiset ja britit. Ja se vaikuttaa muun muassa hintoihin – nostavasti, kun halpalentoyhtiöitä lopettaa toimintansa.
– Mielikuva ratkaisee. Mitä on Helsinki, Suomi, Pohjola. Mitä se on kymmenen vuotta eteenpäin?
– Terveysturvallisuus ei tule rokotteista, vaan pienistä kuolinluvuista. Suomi on vähäväkinen ja harvaanasuttu maa. Se ei ole nostalgiaa vaan täyttä totta, Heikkinen sanoo.
2
