Ilmiö: Junassa ja metrossa uhkaillaan ja häiriköidään nyt jatkuvasti, kertoo 19-vuotias mies. Hän ei ole enää varma, onko julkisissa kulkuvälineissä matkustaminen turvallista.
Uhkaavat tilanteet joukkoliikenteessä ovat lisääntyneet korona-aikana. Näin kertoo toimitukseen yhteyttä ottanut 19-vuotias vantaalaismies, jota uhkailtiin talvella metrossa Kontulan kohdalla.
– Tuntematon vanhempi mies meinasi hyökätä kimppuuni metrossa. Ensin hän örisi jotain, taputteli käsiään ja sen jälkeen kävi melkein käsiksi, mies kertoo.
Tilanteen uhkaavuudesta kertoo se, että miehen tyttöystävä juoksi pois paikalta.
–Melkein joka kerta matkustaessani junalla tapahtuu jotain. En ole enää varma, onko julkisten kulkuvälineiden käyttö turvallista.
Häiriökäyttäytymisen uhriksi voi joutua täysin arvaamatta.
– Olin palaamassa töistä ja seisoin hiljaa junan aulassa. Yhtäkkiä mies tuli heiluttamaan palavaa sytkäriä naamani edessä ja sanoi: Halusin vain tarkistaa, et ootko sä hereillä.
He kiinnittävät huomion ihmisiin, jotka yrittävät puuttua tilanteeseen.
Häiriköinnin kohteeksi joutunut nuorimies on sitä mieltä, että jostain syystä juuri nuoret aikuiset tuntuvat usein joutuvan häiriköinnin uhreiksi.
Erityisen huolestuttavana hän pitää sitä, että uhkaavia tilanteita kohtaa myös päivällä.
– Jotenkin ymmärtäisin, jos tuollaista tapahtuisi viikonloppuisin tiettyyn aikaan.
Viime perjantaina Helsingin päärautatieasemalta kehäradan junaan hypänneet Emily Mäkelä, 17, ja Gabriel Pulkkinen, 18, ovat todistaneet uhkaavia tilanteita usein.
– Junaan voi hypätä iso lauma nuoria, jotka huutavat kovaan ääneen ja alkavat riehua. Tilanteet eivät ole koskaan kohdistuneet minuun, Mäkelä sanoo.
Rähisijät yrittävät provosoida muita matkustajia ja junan henkilökuntaa.
– He kiinnittävät huomion ihmisiin, jotka yrittävät puuttua tilanteeseen, Mäkelä tietää.
– Turhaa vänkäämistä liittyy myös matkalippujen tarkastamiseen, Pulkkinen tietää.
Mäkelän kuvailemat tilanteet ovat olleet arkea jo pitkään ja tapahtuneet yleensä iltaisin.
– En välttele yksin junalla matkustamista iltaisin, mutta en tee sitä mielelläni.
Myös HSL:n turvallisuusasiantuntija Sami Hulkkonen suosittelee, ettei häirikölle sanota mitään. Häiriköinnin kohdetta voi kuitenkin lähestyä.
– Voi mennä ja esittää tuntevansa. Sanoa, että hei muistatko minua ja ryhtyä vain juttelemaan häiriköijästä välittämättä. Se voi tuoda tukea ja turvaa.
Korona-aika ei ole tilastojen mukaan lisännyt häiriöitä julkisissa kulkuvälineissä pääkaupunkiseudulla, Hulkkonen kommentoi. Hän kuitenkin myöntää, että ilmiö on saattanut tulla näkyvämmäksi.
– Matkustusmäärät ovat korona-aikana merkittävästi vähentyneet, mutta se osa matkustajista, joka perinteisesti aiheuttaa häiriötilanteita, matkustaa yhtä paljon kuin aiemmin.
Samaa sanoo VR:n turvallisuuspäällikkö Pekka Ahola.
– Häiriöiden määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi korona-aikana. Häiriöt saattavat tuntua tavallista näkyvämmiltä, koska junissa on muuten tavallista hiljaisempaa.
19-vuotias mies pohtii, että uhkaavia tilanteita voitaisiin vähentää valvontaa lisäämällä.
VR ja HSL eivät kerro tarkkaa tietoa valvontahenkilöstön määrästä tai siitä, onko määrää lisätty koronan aikana.
– Turvallisuustoimet toteutetaan aina tarpeen ja riskien arvioinnin perusteella. Tätä harkintaa olemme käyttäneet myös koronan aikana, VR:n Ahola muotoilee.
HSL:n turvallisuusasiantuntija Sami Hulkkonen korostaa, että häiriköintitilanteessa voi soittaa aina turvavalvomoon, jonka numero on esillä liikennevälineissä.
– Tietenkään partio ei ole ihan heti paikalla. Kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa hätänumeroon.
