Ainutlaatuinen leipomo on paistanut minileipiä Kalliossa jo lähes 100 vuotta – näitä tuotteita saa vain Suomen kirkoista

Alppikadulla sijaitsevan Diakonissalaitoksen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Aapo Siippainen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Diakonissalaitoksen uumenissa Kallion Alppikadulla sijaitsee pieni leipomo, joka on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen.

Kaikki maan luterilaisissa seurakunnissa käytettävät suomalaiset ehtoollisleivät eli öylätit paistetaan täällä. Työntekijöitä leipomossa on kaksi.

Öylätit valmistetaan luonnontuotteista. Paistaminen alkaa kuumentamalla öylättirauta ja voitelemalla se ohuesti mehiläisvahalla.

– Sen jälkeen öylättiraudalle kaadetaan ohut kerros ehtoollisleipätaikinaa ja rauta suljetaan, kertoo Diakonissalaitoksen kulttuuri- ja diakoniatoiminnan johtaja Sari Enkkelä.

Kaikki Suomen luterilaisten seurakuntien tarvitsemat ehtoollisleivät valmistetaan käsityönä Kalliossa. Leivän halkaisija on kolme senttiä. Jari Pietiläinen

Raudan toisessa puoliskossa on kaikkiaan 38 pyöreää ehtoollisleivän kuvaa, jotka esittävät ristiinnaulittua Jeesusta. Nämä kuvat siis prässäytyvät leipiin.

– Muutaman minuutin paistoaika riittää, sillä leipien ei pidä antaa palaa, Enkkelä muistuttaa.

Kun paistaminen on ohi, pyöreät leipälevyt vielä höyrytetään kevyesti kosteiksi, jotta ne eivät käsiteltäessä murene.

Halkaisijaltaan kolmisenttiset leivät leikataan käsityönä irti levyistä ja pakataan erikokoisiin myyntipakkauksiin.

Leipomosta ehtoollisleivät matkaavat kristillisiä tarvikkeita välittävään Sacrumiin, josta seurakunnat tilaavat leipiä tarpeensa mukaan.

Vielä tässä vaiheessa öylätit ovat teologisesti ajatellen tavallisia leipiä. Kun messua toimittava pappi siunaa eli pyhittää ehtoollisleivät, on Kristus luterilaisen kirkon näkemyksen mukaan niissä todellisesti läsnä.

Parhaimmillaan ehtoollisleipiä on Diakonialaitoksella valmistettu pari miljoonaa kappaletta vuodessa, mutta viime vuosina määrä on vakiintunut selkeästi alle miljoonaan.

Korona-aikana määrä on pudonnut tästä murto-osaan.

Kaikista Helsingin seurakunnista todennäköisesti eniten ehtoollisleipiä käytetään juuri Kallion seurakunnassa.

– Kallio on perinteisesti ollut messukeskeinen seurakunta, niinpä ehtoollisleipienkin menekki on ollut kova, kertoo Kallion kirkkoherra Riikka Reina.

– Ennen korona-aikaa ehtoollista vietettiin päivittäin ja leipiä kului 350–400 kappaletta viikossa. Nyt öylättejä menee kävijärajoitusten vuoksi viikossa kuutisenkymmentä.

Koronaepidemian vuoksi Kalliossa on siirrytty käytäntöön, että kaikki jaettavat ehtoollisleivät ovat gluteenittomia.

– Sillä tavoin vähennämme erilaisten leipien koskettelua mahdollisimman paljon, Reina mainitsee.

Nykyisin Kallion seurakunnassa vietetään ehtoollista joka päivä tiistaista torstaihin sekä sunnuntaisin.

Ennen korona-aikaa Kalliossa oli tapana, että keskiviikon ehtoollisleipä oli jonkun seurakuntalaisen leipoma vaalea leipä, joka kirkossa pyhitettiin ehtoolliskäyttöön.

Ainutlaatuista koko Suomessa

Ehtoollisleipiä jo miltei 100 vuotta

Ehtoollisleipien valmistus alkoi Diakonissalaitoksella vuonna 1926.

Aloite tuli Aino Miettiseltä, joka tutustui leipien valmistukseen Saksassa ja Tanskassa.

Diakonissalaitos on Suomessa ainoa paikka, jossa tehdään ehtoollisleipiä.

Ehtoollisleivissä on taiteilija Ebba Masalinin kaivertama ristiinnaulitun Jeesuksen kuva.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut