Nyt saatiin ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa

Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa. Noora Palola
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä, tiedottaa THL.

Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia.

– Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa.

Tutkimustulokset tarkentuvat rokotusten edetessä. Koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoa tarvinneet ovat joutuneet sairaalaan keskimäärin 10 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta. Rokotuksen tehoa ehkäistä sairaalahoitoon joutumista on arvioitu siitä alkaen, kun rokotuksesta on kulunut vähintään 30 vuorokautta.

– Rokotteiden vaikuttavuutta on mahdollisesti aliarvioitu, koska terveydentilaltaan kaikista hauraimmat ihmiset, joilla rokotteen teho on todennäköisesti heikompi, ovat ensimmäisinä saaneet rokotteen. Aineisto kuitenkin täydentyy jatkuvasti ja saamme luotettavampia tuloksia lähiaikoina, toteaa THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka tiedotteessa.

Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla.

Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epidemiatilanteen ja sen mukaan, onko taustasairautensa vuoksi rokotettu ihminen kuulunut ensimmäisenä vai toisena rokotettavaan riskiryhmään.

Kaikki käytetyt rokotevalmisteet on analyysissa yhdistetty. Suomessa valtaosa mRNA-rokotteista on annettu ikääntyneille ja valtaosa adenovirusvektorirokotteista riskiryhmiin kuuluville.

Tutkimukseen on sisällytetty aineisto, joka on kertynyt ajalla 27.12.2020–28.3.2021. Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa, sillä vain joka kymmenes mRNA-rokotteen saanut oli tällä aikavälillä saanut toisen rokoteannoksen, adenovirusvektorirokotteen saaneista ei kukaan.

HS: Jo yli 400 saanut koronatartunnan Suomessa, vaikka heidät oli rokotettu

THL: Koronarokotteiden alueellinen kohdentaminen ei olisi tehokas tapa hillitä epidemiaa

Uusmaalaisella astmaatikolla on 30 kertaa suurempi koronariski kuin pohjoissavolaisella perusterveellä – THL avaa riskejä rokotuslausunnossaan

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut